Lukijalta: Kesähallituksella palautettiin poliittinen valta

Mielestäni on tärkeää kertoa siitä prosessista, joka johti kesähallituksen syntyyn. Vuoden 2017 valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että valtuustokauden puolivälissä 2019 kristillisten kaupunginhallituksen jäsen valitaan valtuuston 3. varapuheenjohtajaksi ja demarit saivat takaisin oman hallituspaikkansa.

Näillä muutoksilla oli merkittävä vaikutus kaupunginhallituksen poliittisiin valtasuhteisiin, sillä keskustalle ja demareille tuli molemmille neljä paikkaa, joten pienet puolueet (kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät) tulisivat olemaan kukin yhdellä hallituspaikallaan merkittävässä asemassa päätöksiä tehtäessä.

Kahden viimeisen vuoden aikana yksi tärkeimmistä asioista on ollut sote-suunnan valinta, joka lokakuussa 2019 yksimielisesti valtuuston päätöksellä vahvistettiin Pohjois-Savoon.

Tämän jälkeen vähitellen yhteinen näkemys alkoi rapautua. Keskusta toi julkisesti esille haluavansa sote-suunnan olevan Etelä-Savo ja perustelivat sitä hallinnollisin rakentein. Monet kaupunginhallituksen asiat koskettivat keskeisesti juuri sote-suuntaan liittyviä esityksiä, jotka lähes poikkeuksetta tulivat hyvässä yhteistyössä, äänestyksen jälkeen SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden ja yhden keskustan äänen myötä 7/4 päätöksiksi. Näin poliittiset valtasuhteet muuttuivat keskusta enemmistöisistä päätöksistä.

Viimeisen vuoden ajan olemme olleet somessa ja eri medioissa jatkuvan loan heittämisen kohteena, joissa meitä on syyllistetty eri tavoin, mm. demokratian puutteesta.

Siksi kysyin valtuustossa 24.5., mitkä päätökset eivät ole olleet demokraattisia? Tiedämme vallan hyvin, ettei ole mahdollista, etteivät kaupunginhallituksen päätökset olisi demokraattisesti tehtyjä. Olisiko päätöksenteko ollut demokraattisempaa, mikäli nyt tappiolle jääneiden esitykset olisivat tulleet päätökseksi? Tähän on vain yksi vastaus – ei. Se, että valtasuhteet muuttuivat, ei ole todellakaan aiheuttanut demokraattisen päätöksenteon heikkenemistä.

Valtasuhteisiin peilaten rohkenen päätellä, että kun äänestyksessä hävinneet ryhmät eivät saaneet omia esityksiään läpi, he kanavoivat turhautumisensa syyttämällä vastapuolta, mitä erilaisin asioin ja termein.

Turhautuminen huipentui vaatimuksiin kaupungin hallituksen vaalista, jotta valtasuhteet saadaan palautettua kaksi vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Kyseessä on siis ollut poliittinen ongelma.

Lain mukaan puolueen tai valtuustoryhmän vaihtaminen kesken toimikauden ei vaikuta muun toimielimen jäseneksi valitun luottamushenkilön asemaan. Tarkistaessani vaalilain muutoksen vaikutusta toimielinten toimintakauteen, Kuntaliiton lakimies totesi yksiselitteisesti, että tulkittiin lakia miten hyvänsä, Savonlinnan kohdalla tämä on poliittinen kysymys.

Asian käsittelyn yhteydessä jouduimme jälleen pysähtymään sen tosiasian eteen, samoin kuin useasti aiemminkin, ettei asian käsittely kaikilta osin vastannut Hallintolain hyvän hallinnon perusteita. Asian esittely ja käsittely oli selkeästi tarkoitussidonnainen vailla objektivisuutta mennen välillä syvälle henkilökohtaisuuksiin, juuri siten, kuin hyvässä poliittisessa valtapelissä tapahtuu.

24.5. Savonlinnan valtuusto teki merkittävän päätöksen, jossa ohitettiin yksittäisten jäsenten lain mukainen oikeus vaihtaa puoluetta säilyttäen luottamustoimensa. Savonlinnassa merkittävin peruste ei ollut lain tulkinta vaan poliittinen ongelma. Nyt jäänkin mielenkiinnolla odottamaan, millaisia asioita esittelijä nostaa kaupunginhallituksen listoille. Todennäköisesti asioita, joita varten tarvittiin kahdeksi kuukaudeksi uusi hallitus ja sen myötä valtasuhteiden muutos. Tämän saamme pian nähdä.

Seija Puputti

Kuntavaaliehdokas (liik.)

Savonlinna

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka