Pääkirjoitus: Liput salkoon romanien kansallispäivänä

Jaana Rautio-Teijonmaa

Tänään Suomen siniristiliput hulmuavat lipputangoissa romanien kansallispäivän kunniaksi. Kansainvälistä romanipäivää on vietetty huhtikuun 8. päivä vuodesta 1990 lähtien. Suomalaiseen almanakkaan romanien kansallispäivä ilmestyi vasta vuonna 2014.

Kansainvälisen juhlapäivän perimmäisenä tarkoituksena on kunnioittaa romaninen kieltä ja heidän rikasta kulttuuriaan osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.

Juhlapäivä muistuttaa myös valtaväestöä romanivähemmistöstämme, joka on ollut oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa jo 500 vuoden ajan.

Romanien yhteiskunnallisessa asemassa on Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut paljon hyvää kehitystä. Kiertolaiselämä on taakse jäänyttä historiaa, perheillä on pysyvät kodit ja koulunkäynnillä sekä koulutuksella on yhteisössä kasvava merkitys. Romanien oikeudet ja velvollisuudet ovat yhteiskunnassa vahvistuneet entisestään.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Ennakkoluulot ja tietämättömyys elävät valtaväestön keskuudessa sitkeästi. Romaniväestö joutuu edelleen kokemaan Suomessa lähes päivittäin syrjintää sekä suoranaista rasismia.

Työllistyminen on vaikeaa, vaikka työlaki kieltää etniseen alkuperään kohdistuvan syrjinnän. Romanilasten kokema syrjintä ei luo yhdenvertaisuuden tunnetta ja pahimmillaan ei kannusta jatkamaan opiskeluja mahdollisimman pitkälle.

Romaniväestö kuin muutkin etniset vähemmistöt ovat suomalaisessa yhteiskunnassa rikkaus. Heidän kielensä ja vahva kulttuurinsa sekä tapansa luovat moniarvoisen yhteiskunnan.

Ymmärrys ja hyväksyntä romaneja kohtaan kasvaa kuitenkin vain oikealla tiedolla ja avoimuudella. Se tehtävä kuuluu niin medialle, valtiolle ja kunnille kuin romaniväestölle itselleen. Se on varmaa, että opittavaa on molemmin puolin varmasti paljon.

Kommentoi