Lukijalta: Uusi normaali, kenen ehdoilla Savonlinnassa?

Odotettavissa toivottuun normaaliaikaan asti: Suuressa osassa maata ilmassa esiintyy vaarallisia hiukkasia ja tulevaisuuden näkymä on osin sumuinen. Hiukkaset ovat virranneet Suomenlahden yli sekä maa- ja ilmateitse, aiheuttaen...

Uutiset ovat olleet kuin merisäätiedotuksia. Korona on hallinnut uutisointia. Kaikki tiedämme sen terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset.

Hallitus on hoitanut tilannetta olosuhteisiin sekä mm. perustuslain kiemuroihin ja sen puutteisiin nähden hyvin. Vaalien lähestyessä mm. oppositio ja jotkut HS:n kommentaattorit ovat roolinsa ja profiilinsa kohottamiseksi ottaneet tehtäväkseen keksimällä keksiä arvosteltavaa ja politikoida asialla. Myös somessa, nimimerkin suojissa on helppo provosoida sekä manipuloida ties minkälaisen aatteen taakse. Asiallinen keskustelu mielipiteineen toki kuuluu demokratiaan.

Huoli koronasta on yhteinen. Viruksen taltuttaminen kuuluu sekä hallituksen että viranomaisten tehtäviin. Kuitenkin vastuu siitä on mitä suuremmassa määrin meillä kaikilla, vaikka joiltakin se tuntuu puuttuvan. Vahvat suosituksetkaan eivät riitä, vaan lakipykälistäkin etsitään porsaanreikiä. Tämä on johtanut siihen, että tarkentavia lakeja joutuu sorvaamaan, joka vie oman aikansa.

Asiasisällöt sotkeutuvat politikointiin ja irtopisteiden keräilyyn.

Luonnontasapainon järkkyessä virusten kanssa eläminen tulee tutkijoiden mukaan olemaan maailmassa uusi normaali. Sitä kiihdyttää jatkuva kulutuksen lisääntyminen sekä tehokkuuteen ja markkinatalousmekanismiin perustuva talouskasvun vaade. Luonto alkaa panna hanttiin.

Rahaa tuntuu maailmassa olevan. Valtion velan otto ja oikein kohdennettu elvytys on nyt perusteltua. Osa elinkeinoista on yhteiskunnan tuen varassa tai tarpeessa. Elvytyksen jälkeen tulevilla sukupolvilla on edessä tukipakettien ja velkojen takaisinmaksu. Kilpajuoksu maakuntien ja isojen kasvukeskusten välillä kiihtyy edelleen.

Tämän tästä valtion taloudenhoidossa vilahtaa sana rakennemuutos, jonka taakse verhoutuu ihmisten elämän kannalta kipeitä päätöksiä. Tässä rytäkässä rahamarkkinoiden romahdustakin povataan. Vaarana on asenteiden edelleen koveneminen historiamme mukaisine seurauksineen.

Mikä Savonlinnan näkövinkkelistä on uusi normaali? Haasteina ovat mm. maakunnan väestöpohja, pitkät etäisyydet ja taloudellinen kantokyky, jota korona edelleen vaikeuttaa. Sote- ja maakuntahimmelistä on tullut keskustan kiristysruuvi hallitusyhteistyölle. Etelä-Savossa tuuli puhaltaa Lepän takaa ja tuulen viejiä ohjailee Häkkänenkin. Viekö tuuli keskussairaalankin mennessään? On hurskastelua luulla, että Savonlinnan päivystys- ja leikkaustoiminta säilyy nykyisellään, jos määräysvalta maakuntahallinnon äänienemmistön myötä siirtyy Mikkeliin, mikä Itä-Savon 19.3. jutusta taas ilmeni.

Etelä-Savo kitkuttelee muutaman vuoden, kunnes rahat sote-palveluihin eivät riitä velkaisen Mikkelinkään kanssa. Kun kivi käy liian raskaaksi yhdessä pyörittää, edessä häämöttää Savon maakunta. Suora yhteys Savonlinnasta Kuopioon on siinä vaiheessa jo ohut ja sote-palvelut imetty kuiviin.

Entiseen normaaliin tuskin on silloin paluuta. Maakuntayhteistyö tulee perustua luottamukseen ja tasapuolisuuteen, yksipuolinen Mikkeliin keskittäminen ei sitä tue.

Miten ja kenen ehdoilla palvelut turvataan? Oman- ja puolueen edun varjelusta kumpuava politikointi tulee jättää. Keskiöön on nostettava hallinnon raja-aitojen sijaan hyvät palvelut ja yhteisen Savonlinnan talousalueemme etu, muuten häviäjiä olemme kaikki.

On tunnustettava realiteetit ja yhdistettävä kaikki voimavarat. Lakikirjauksin, ilman määräaikoja on turvattava keskussairaalan rahoitus, etusijalla Kys-yhteistyö.

Savonlinnan seutu on hienointa Suomea, jonka hyvinvointia kannattaa vaalia.

Risto Kainulainen

Savonlinna

Kommentoi