Lukijalta: Eikö esteellisyysperiaate koske elinkeinoministeriä?

Saako ministeri viivyttää vastuullaan olevaa kaivoslain uudistamista, jotta hän ehtii sopia edistämänsä akkuklusterin asioista ja uuden akkutehtaan sijoittamisesta?

Suomen kaivoslaki on yksi maailman löyhimmistä, kun samaan aikaan maastamme löytyy maailman himoituimpia akkumineraaleja. Yhtälöllä on pelottavat seuraukset, ellei siihen puututa.

Kaivoslakia ollaan uudistamassa, mutta uudistamisesta vastaava ministeri Mika Lintilä puhalsi pelin yllättäen poikki viime syksynä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite oli päätynyt eduskunnan käsittelyyn ja myös talousvaliokunta oli esittänyt lakiehdotukseen muutoksia.

Syy kaivoslain aikalisään saattoi selvitä äskettäin, kun Lintilä riemuitsi ja oli toiveikas Vaasaan tulevan akkutehtaan suhteen: “Rakentaminen saattaa alkaa jo vuonna 2021, iloitsi Lintilä.”

Liiketoiminnan näkökulmasta on viisasta sijoittaa akkutehdas lähelle louhittavia mineraaleja, ja nykyisen kaivoslain myötä niitä on lupa kaivaa lähes mistä tahansa.

Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä katsoo, että elinkeinoministeri Lintilä on jäävi johtamaan kaivoslain uudistusprosessia eikä vaikuta noudattavan ministeriöiltä vaadittavaa objektiivisuusperiaatetta.

Oikeuskansleri teki asiasta huomautuksen Lintilälle jo vuonna 2019: “Ministeriön tulee toiminnassaan noudattaa objektiviteettiperiaatetta ja huolehtia siitä, että toiminta on asianmukaista ja puolueetonta, ja myös näyttää sellaiselta ulospäin.”

Ministeriöllä on kuitenkin pitkät perinteet kaivosteollisuuden lobbareiden palkkaamisessa. TEM:n kaivoslakityöryhmän johtavaksi asiantuntijaksi nimitettiin Niklas Vartiainen suoraan kaivosteollisuutta puolustavasta Borenius-lakitoimistosta. Pyöröovi toimi myös toiseen suuntaan, kun Vartiainen siirtyi vuoden 2021 alussa Kalliolaw Attorneys -toimistoon, joka kertoo olevansa Suomen johtava kaivosteollisuuden intressejä hoitava lakitoimisto.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee parhaillaan kaivoslakiin liittyvää intressivertailua. Sen toteuttavat Ramboll Finland Oy, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Lakiasiaintoimisto – Law Office Aimo Guttorm. Herää kysymys, miksi selvitystä tekemään on jälleen valittu vain kaivostoiminnan konkareita?

Työ- ja elinkeinoministe- riön tehtävä on edistää kestävää kasvua. Aluepolitiikassa TEM:n tehtävä on tukea uudistumista huomioimalla alueiden omat vahvuudet ja olosuhteet. Suomen luonto, puhtaat vesistöt, elintarviketuotanto sekä kestävä matkailu ovat tulevaisuudessa entistä arvokkaampia. Nyt niiden edellytykset ovat vaarassa romahtaa.

Lintilä edistää hurmioituneena Suomeen akkuteollisuutta ja sivuuttaa muut elinkeinot. Kaivosteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 1,3 prosenttia ja sen työllisyysvaikutus on noin 13 000 henkilötyövuotta. Pelkästään matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,6 prosenttia ja ala työllistää yli 140 000 ihmistä.

Helsingin jälkeen Lappi ja Saimaan alue ovat Suomen suurimpia matkailun vetonauloja, mutta juuri näille alueille kohdistuu kasvava kaivospaine. Avolouhos ja luontomatkailu eivät sovi samaan kuvaan.

Kaivoslain uudistamisen tahallinen viivyttäminen tuo silkkaa etua alan yrityksille. Tänä aikana on jo myönnetty lukuisia malminetsintävarauksia ja -lupia muun muassa Saimaalle, Natura-alueille sekä Lappiin, Euroopan ainoan alkuperäiskansan asuinalueelle.

Miisa Mink

Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka