Kolumni: Tarkan markan marjastaja – eli kuinka synnytetään säästöä vissyvesiä kittaamalla

Äiti päätti luopua mehumaijastaan, sillä edellisestä mehunkeitosta oli jo vuosikymmeniä, ja vehje vei komerossa liikaa tilaa. Perintökalleuden seuraavaksi vapaaehtoiseksi haltijaksi ilmoittautui mieheni, jolle hyvä puolukkavuosi oli aiheuttanut jo stressiä. Pakastin kun oli jo täynnä ja lapsetkin olivat kieltäytyneet puolukoista. Mehustamiseen uppoaisi litra poikineen.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Itä-Savon sisällöt.

Tilaa 3 kk 4 €/kk Tilaa 5 vk 3 €/vk Olen jo tilaaja