Järvi-Suomen Energia investoi tämän vuoden aikana yhteensä yli 50 miljoonaa sähköverkkoihin. Työt keskittyvät nyt haja-asutusalueiden sähköverkkojen maakaapelointiin ja ilmajohtojen siirtoon teiden varsiin. Toimitusvarmaa verkkoa rakennetaan ympäristöä kunnioittaen.
Mainos | Kun suurin osa verkkotyöstä tapahtuu toisen omistamalla maaperällä, on työnjälki erityisen tarkassa syynissä, myös luontoa ajatellen, kertoo Mika Mielikäinen, Järvi-Suomen Energian rakennuttamispäällikkö.
Järvi-Suomen Energian laajalla toimialueella Kerimäeltä Luhankaan ja Hankasalmelta Jaalaan aherretaan tänä vuonna lukuisilla työmailla haja-asutusalueiden sähkön saannin eteen. Työlistalla on 742 kilometriä maakaapelia ja 192 kilometriä ilmajohtoa 14 paikkakunnan alueella. Aluetaloudellisestikin merkittävä työllistäjä pitää kumppaniensa kanssa huolen jokaisen työmaan ympäristövaikutuksista.
Sähkön toimitusvarmuuden eteen tehdään töitä ympäri vuoden. Työn sykli on pitkälti vuodenajasta ja säästä kiinni.
Keväästä syksyyn kaivetaan ja rakennetaan maakaapeliverkkoa. Talvella lumen suojatessa maaperää rakennetaan ilmajohtoverkkoa ja puretaan maastosta vanha ilmajohtoverkko pois.
– Talvellakin voidaan rakentaa maakaapeliverkkoa isompien teiden varsilla, mutta pääosin kaapelointihommiin pääsee vasta keväällä, kun maasto on kuivanut ja kantaa koneiden painon.
– Ympärivuotisella tekemisellä on myös aluetaloudellinen vaikutus. Pystymme työllistämään paikallisia urakoitsijoita muulloinkin kuin vain kiireisen sulan maan aikaan.
Ympäristö ennallistetaan työmaiden jäljiltä
Asiakkaita ja ympäristöä kunnioitetaan ennallistamalla työmaan alue siihen kuntoon, jossa se oli työtä aloitettaessa.
– Toimimme aina jonkun muun omistamalla maaperällä. Iso osa runkoverkosta pyritään sijoittamaan ELY-keskuksen hallinnoimien teiden varsiin, mutta etenkin kiinteistöille tulevat osuudet sijoitetaan yleensä yksityisten maanomistajien maille, Mielikäinen kertoo.
Raskaat työkoneet jättävät aina jälkensä, ja siksi Järvi-Suomen Energia huolehtii maaperän ennallistamistöistä tarkasti. Maa tasoitetaan, mylläyksessä pinnalle nousseet kivet kuljetaan pois ja ruohonsiemenet kylvetään nurmialueille.
Ennallistamistoimet viimeistellään usein seuraavana keväänä. Tämä herättää ihmetystä, mutta jälkitöiden viiveellä on syy. Maaperää säästetään laittamalla yhdellä kertaa kaikki kuntoon. Maanomistajien ei tarvitse olla huolissaan.
– Ennallistamistöitä tehdään työmailla jo kaivuiden yhteydessä, mutta erityisesti syksyn kaivuissa maaperä on yleensä niin märkää, että jälkitöitä on jatkettava keväällä. Maan on kestettävä koneiden paino.
Maanomistajien kanssa tehdään aina maankäyttösopimukset ennen rakentamisen tai purkamisen aloittamista. Kun verkostotyö on saatu valmiiksi, urakoitsija ja työmaan valvoja tarkistavat seuraavana keväänä työmaan ja huolehtivat, ettei lumien sulettua maassa ole työmaasta muistuttavaa materiaalia. Yksikin johdonpätkä on liikaa.
Työtä luonnon ja ympäristön ehdoilla
Laaja järvien ja moninaisten maastojen värittämä Järvi-Suomen seutu asettaa omat haasteensa kaikkiaan 28 tuhannen kilometrin mittaisen verkoston rakentamiselle ja ylläpidolle. Haasteellisista olosuhteista huolimatta työtä tehdään ympäristöä kunnioittaen. Osa verkosta sijaitsee luonnonsuojelualueella.
– Pyrimme uusimaan vanhat verkot luonnonsuojelualueiden keskeltä teiden varsiin, ja jos uusia sähköliittymiä on rakennettava luonnonsuojelualueille, suunnittelemme työn tarkasti vähimmän haitan periaatteella. ELY-keskukset ja viimekädessä ympäristöministeriö antaa sijoittelulle tarkat määreet, joita noudatamme. Lupaprosessit ovat pitkiä.
Linjoja suunnitellessa huomioidaan myös maisemamerkit, esimerkiksi jopa satoja vuosia vanhat ikimännyt. Linjoille pyritään löytämään aina kiertoreitti, jotta paikalliskulttuurisestikin merkittävät kohteet voidaan säilyttää.
– Verkkomme alueella on myös runsaasti historiallisia maamerkkejä, kuten kuppikiviä, kalliomaalauksia sekä harvinaisten eliö- ja kasvilajien esiintymispaikkoja. Nämä kaikki kartoitetaan jo suunnitteluvaiheessa ja etsitään paras kiertoreitti. Joskus nämä esiintymät voivat tulla yllätyksenä myös maanomistajalle.
Myös sähköasemia päivitetään vuosittain ympäristölle entistä turvallisemmiksi. Kaikkiaan 52 asemasta jo 19 on uusittu. Vanhaan kulttuurimaisemaan mietitään sähköaseman ulkoasu tarkoin.
Verkon maakaapelointi ja ilmajohtojen siirto teiden varsiin vapauttaa vuosittain 350 hehtaaria metsä- ja peltomaata metsätalous- ja viljelykäyttöön.
– Uusien ilmajohtolinjojen lisäksi teemme vuosittain myös vierimetsänhoitoa vanhoille ilmajohtoreiteille, jossa johtokadun reunoilta mahdollisesti kaatuvia puita poistetaan jo valmiiksi. Suunnitelmallisesti ennakkoon karsimalla puut saadaan myyntiin eivätkä ne jää maastoon.
Tänä vuonna erityisteemana siisti työmaa
– Tänä vuonna verkonrakentamisen erityisenä kehityskohteena on työmaiden siisteys, Mielikäinen kertoo.
Tarkoitus on sitouttaa jokaisen työmaan urakoitsijat ja yhtiön kumppanit yhteisiin tavoitteisiin siitä, että työmaille ei jätettäisi mitään sinne kuulumatonta. Ei kahvimukeja eikä rakennusjätettä.
– Kun rakennus- ja purkutyöstä kertyvät materiaalit lajitellaan saman tien asianmukaisesti, luonto kiittää ja aikaa säästyy myös työmaan siivoukselta. Samalla se on myös maanomistajien kunnioittamista sekä turvallisuustekijä.
Työmaakatselmuksilla seurataan yhteisissä tavoitteissa pysymistä. Johdot ja muut verkostotyön tarpeelliset tavarat aiheuttavat yhtä lailla vaaratilanteita maastossa niin ihmiselle kuin esimerkiksi kesällä heinää mutustavalle lehmälle.
– Tulemme palkitsemaan vuoden lopussa viiden siisteimmän työmaan koko työryhmän alihankkijoista asentajiin, suunnittelijoista projektipäällikköön. Siisteys on kaikkien työmaahan osallistuvien henkilöiden summa, ja jokaisen tekemisillä ja päätöksillä on merkitys, Mielikäinen kiteyttää.
