Vaikeina aikoina on keskityttävä olennaiseen. Vesa Kalliolle olennaista on ihmisten tasa-arvoinen kohtelu asuinpaikasta riippumatta. Elämiseen ja yrittämiseen niin kaupunki- kuin maaseutualueilla on luotava tasavertaiset mahdollisuudet.
Mainos | Suomi ei ole vain Turku, Helsinki ja Tampere. Suomi on jokainen Suomen maakunta, kaupunki, kunta ja kylä, sanoo Vesa Kallio, Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.
Kallio on työurallaan MTK Etelä-Savon toiminnanjohtajana nähnyt niin maa- ja metsätalouden kuin haja-asutusalueen ja taajamien ulkopuolisen Suomen kehityksen. Se kehitys ei aina ole ollut miellyttävää katsottavaa.
– Meidän on palattava aluepolitiikkaan, jossa ollaan kaikkien suomalaisten asialla. Se tarkoittaa kaikkia politiikan alueita maataloudesta liikenteeseen ja koulutuksesta yritystoimintaan, Kallio sanoo.
Vesa Kalliolle tärkeintä on, että ihmiset saavat tarvittavat palvelut kohtuullisella vaivalla asuinpaikastaan riippumatta.
– Palveluista tärkeinhän on aina se, mitä juuri sillä hetkellä eniten tarvitsemme, Kallio sanoo.
Yksittäiselle ihmiselle tärkeintä voi olla pääsy hammaslääkärille. Vanhukselle, joka ei pärjää yksin kotona, tärkeintä ovat hoivapalvelut. Ahdistuneelle nuorelle pääseminen avun piiriin on tärkeintä.
Yrittäjälle tärkein palvelu voi olla esimerkiksi lupa-asian nopea ja asiantunteva käsittely. Työttömälle työnhakijalle tärkeintä on puolestaan työvoimapalvelujen saatavuus.
– Palvelujen tehtävä on tuottaa parasta mahdollista meille ihmisille. Ihmisistähän on aina kyse, ei normeista eikä rakenteista, Vesa Kallio sanoo.
Haja-asutusalueella ja kasvukeskusten ulkopuolisessa Suomessa eletään yleensä matkan päässä kaikesta. Toimiva tie- ja liikenneverkko onkin elintärkeä osa alueiden tasa-arvoa.
Valitettavasti tiestön korjausvelka on päästetty liian isoksi, ja se kertautuu nyt, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota on pakottanut yhteiskunnan perusasioiden äärelle.
Venäläistä tuontienergiaa korvataan paljolti metsäenergialla, mikä lisää merkittävästi maantiekuljetuksia erityisesti alemman asteisella tieverkolla.
Myös metsäteollisuuden raaka-ainehuolto ja maataloustuotteiden kuljettaminen maatiloilta elintarviketeollisuudelle tarvitsevat ympärivuotisesti toimivaa tieverkkoa. Unohtamatta niiden tarvitsemien tuotantopanosten kuljetuksia.
– Nykyisellä tienpidolla alueemme tieverkko ei tule kestämään tätä liikennemäärien kasvua, ja se on otettava huomioon tieverkon investointiohjelmassa, Kallio sanoo.
On aidon aluepolitiikan aika.
Venäjän voimapolitiikka on kurittanut kotimaista maataloutta ja ruokahuoltoa jo ennen Ukrainan kriisiä. Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014 toi käyttöön talouspakotteet, jotka lopettivat suomalaisten elintarvikkeiden viennin Venäjälle. Koronapandemia puolestaan aiheutti maatalouden kustannusten nousun, jota Venäjän hyökkäys Ukrainaan vielä pahensi.
Valitettavasti Suomen jäykät elintarvikemarkkinat eivät ole pystyneet nostamaan tuottajahintoja kustannusnousua vastaavasti. Maatilat elävätkin tällä hetkellä syvällä kustannuskriisissä.
– Tuottajahintojen nostaminen on nyt välttämätöntä, Kallio sanoo.
Hän muistuttaa, että maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa ja antaa viljelijälle siitä toimeentulo. Yhtä lailla tärkeää on huolehtia kuluttajan ostovoimasta.
– Huoltovarmuudessa keskeistä on, että ruokaa on oltava varaa tuottaa ja ruokaa on oltava varaa ostaa, Kallio sanoo.
