Mainos: Suur-Savon Sähkö

Yhteisellä asialla yhteisin voimin – miten tuttu maakunnallinen energiayhtiö laajeni tarjoamaan sähköä puolelle Suomea

Suur-Savon Sähkön toiminta on koko yhtiön historian ajan keskittynyt Järvi-Suomen alueen elinvoimaisuuden ympärille. Ratkaisut ovat aina haastaneet tekijäänsä ja vastoinkäymisistä on selvitty, kun tavoite on pysynyt kirkkaana. Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo, että nyt joka yhdestoista Suomen sähkön käyttöpaikoista on Suur-Savon Sähkön toimituksessa.

Martti Häikiö on kirjoittanut useita yritysten historioita. Hän työstää paraikaa Suur-Savon Sähkön teosta yhdessä Eero Sinkon kanssa. Historiaa tutkimalla avautuu nykyhetkikin paremmin.

Mainos | Liiketoiminnan eriyttäminen on vaihtanut tutun Suur-Savon Sähkön nimen monissa toiminnossa uuteen. Kaikki kuuluvat kuitenkin samaan perheeseen, ja samalla tehtävällä, vaikkakin eri nimillä, maakunnan elinvoimaisuutta edistetään edelleen. Juuret ja koti vahvasti Järvi-Suomessa.

Mistä on kyse ja miten tähän tilanteeseen on tultu? Paraikaa sähköyhtiön 75-vuotis historiateosta yhdessä energia-alan konkarin, Eero Sinkon, kanssa koostava tutkija Martti Häikiö on oikea henkilö valaisemaan asiaa. Teoksen pääpaino on juuri alan murroksen jälkeisessä ajassa, 80-luvun lopulta tähän päivään.

– Merkittävä käänne toiminnalle muodostui vuoden 1995 sähkömarkkinalaista. Voittoa tavoittelemattomasta osakeyhtiöstä tuli kilpailuoloissa toimiva liikeyritys, Häikiö toteaa, ja tarkentaa – Muutoksen taustalla oli maailmanlaajuinen ajattelutavan muutos, deregulaatio, eli säätelyn purkaminen.

Alun perin Yhdysvalloista 80-luvulla lähtenyt kilpailun vapautussanoma läpäisi koko yhteiskunnan ja mullisti myös sähköyhtiöiden toiminnan.

– Suomeenkin luotiin lainsäädäntö, jossa osa toiminnoista avattiin kilpailulle. Sähköverkko ja sähkönsiirto jätettiin alueelliseksi monopoliksi. Kilpailtu osuus piti organisatorisestikin eriyttää toisista, ja siitä seurasi Suur-Savon Sähkön konsernimalli, johon nykyään kuuluvat Järvi-Suomen Energia ja Lumme Energia – yhtiöt.

2000-luvulla lumikuormien ja myrskyjen aiheuttamien katkosten jälkeen syntyneillä lakimuutoksilla haluttiin varmistaa koko yhteiskunnan kannalta kriittinen toimitusvarma sähkön saanti tasapuolisesti kaikille. Tästä on aiheutunut erityisesti haja-asutusalueiden sähköverkkojen uusimisen investointipaineita.

Järvi-alueen maantiede sekä harvakseltaan sijaitsevat sähkönkäyttöpaikat haastavat yhtiötä löytämään ratkaisuja, joilla sähköverkon kustannukset pystytään pitämään kurissa. Erilaiset innovaatiot ja uuden teknologian hyödyntäminen palvelevat tätä. Suuri merkitys on myös toimintojen eriyttämisellä sekä kasvulla – yrityskauppojen myötä avautuvat tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet paremmin. Ja tällä muutoksen matkalla 75-vuotias yhtiö on edelleenkin.

Historiateosta koostavien tutkijoiden viikkopalaveri sujuu etänä, professori Martti Häikiö Helsingissä ja diplomi-insinööri Eero Sinkko Kuopiossa. Korona-aika on opettanut tutkijoille uusia työtapoja. Digitoidut vanhat pöytäkirjat on luettavissa omalta ruudulta ja lukuisat haastattelut on tehty etänä.

Yhdestä on moneksi

Vuonna 1995 Suur-Savon Sähkön toiminnot jaettiin viiteen liiketoiminta-alueeseen; sähköpalvelu, lämpöpalvelu, siirtopalvelu, verkostopalvelu ja konsernipalvelu. Näistä sähkö-, lämpö-, ja konsernipalvelut muodostivat emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy:n. Sähkön siirtopalveluista syntyi vastaamaan Järvi-Suomen Energia ja verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta Suur-Savon Sähkötyö, joka tuotti palveluja myös muille verkkoyhtiöille.

Vuonna 2016 verkon kunnossapitoon ja rakentamiseen yhdistettiin voimavaroja muiden sähköyhtiöiden kanssa ja syntyi infrayhtiö Elvera, merkittävältä osin Suur-Savon Sähkötyön ympärille. Elvera on Suur-Savon Sähkön osakkuusyhtiö, jonka osakkeista se omistaa lähes puolet.

Teknologian nopea kehittyminen ja digitalisaatio ovat osaltaan muuttaneet sähköalaa. Työtä toimitusvarman verkon eteen tehdään enenevässä määrin etänä, eivätkä kaikki korjaustoimet tarkoita enää tuttuihin logoihin sonnustautuneiden sähköasentajien näkymistä. Sähkönkäyttäjienkin sähkömittarit ovat etäluettavissa.

– Asiakkaalle voi olla haastava käsittää, että kyseessä on tuttu, sama paikallisomisteinen sähköyhtiö, vaikka lasku tuleekin eri merkeiltä, Häikiö toteaa.

Sähkönmyynti-liiketoiminnan kehittämiseksi vuonna 2017 syntyi Lumme-Energia yhdessä Etelä-Savon Energian kanssa. 2019 tuore myyntiyhtiö siirtyi kokonaan Suur-Savon Sähkön omistukseen sen ostaessa puuttuvat 20 % osakkeista. Vuosi sitten konserni laajensi asiakaskuntaansa Lumme Energian ostaessa Vatajankosken Sähkön sähkönmyyntiliiketoiminnan. Uusin maantieteellinen aluevaltaus tapahtui hiljattain yrityskaupan myötä, kun Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva Loiste Sähkönmyynti Oy sulautuu lähitulevaisuudessa osaksi Lumme Energian sähkönmyyntikonsernia. Tämä vahvistaa konsernin asemaa aidosti valtakunnallisena sähkön myyjänä.

Erityisesti ekologisia aurinkoenergiaratkaisuja vauhdittamaan Lumme Energia osti vuonna 2019 osake-enemmistön yrityksiin keskittyneestä Solarigon Systems Oy:sta.

Suur-Savon Sähkön konsernin kaukolämpötuotemerkki Lempeä perustettiin 2019 selkeyttämään lämpöliiketoimintaa.

Kasvu avaa mahdollisuuksia kehitykselle

Vaikka organisaatiorakenne muuttuu, paikallisomistajuus ja paikallistuntemus säilyy vahvana. Liiketoiminnan kehityksen kannalta on syytä tarkastella alueen ominaispiirteitä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

– Konsernissamme on vuosikymmenten aikana kehittynyt useita erityyppisiä liiketoimintoja, jotka palvelevat asiakkaitamme eri tavoin. Sähkön siirron toteuttamisen haasteet ovat erilaisia kuin vaikka lämmön tuotannon ja jakelun haasteet. Sähkön vähittäismyynnissä markkina-alue on laajenemassa lainsäädännön myötä valtakunnallisesta pohjoismaiseksi. Kotimaassa markkinat tulevat kehittymään valtakunnallisiksi palveluiksi kuten esimerkiksi polttoaineiden jakelu. Jokaista liiketoimintaa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja odotukset edellä, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo,

– Vuonna 2017 Suur-Savon Sähköllä oli noin 87 000 sähkön myynnin asiakasta, nyt asiakkaita on yli 300 000. Olemme kehittyneet Suomen viidenneksi suurimmaksi vähittäismyyjäksi. Mahdollisuutemme menestyä kovasti kilpailulla alalla on nyt huomattavasti parempi, ja pystymme myös palvelemaan perinteisen toimialueemme asiakkaita kustannustehokkaammin. Omistaja-arvonkin näkökulmasta kasvun hakeminen vähittäismyynnissä on tärkeää, Tykkyläinen jatkaa.

– Konsernilla on tänä päivänä vahvat ja kehittyvät, fyysisiin verkostoihin perustuvat liiketoiminnat perinteisellä Järvi-Suomen alueella, ja samaan aikaan valtakunnallinen kasvu kilpailluissa liiketoiminnoissa. Tätä kokonaisuutta johdetaan kunnioittaen historiaamme ja juuriamme, rohkeasti, pelkäämättä energia-alan muutosta ja sen tuomia mahdollisuuksia.

Yhteistyön voima saattoi toimijat yhteen yhtiön alkumetreillä 75 vuotta sitten, ja sama yhteistyö toistuu tänäkin päivänä. Yhdessä kumppaneidensa kanssa Järvi-Suomi kehittyy kohti hiilineutraalia ja hyvinvoivaa tietoyhteiskuntaa. Kaiken keskiössä on edelleen yksittäinen sähkön- ja lämmönkäyttäjä, ja tavoite tuottaa hänelle tähän hetkeen ja huomiseen parhaimmat mahdollisuudet elää ja yrittää alueella. Ja koska omistajuuspohja on edelleen vankasti kiinni Järvi-Suomen maaperässä, kerääntyvät myös toiminnan verotulot alueen hyväksi.

– Pohjimmiltaan Suur-Savon Sähkön tarkoitus on pysynyt vuosikymmenet samana: edullinen energia ja laadukas verkkosähkö parantamaan asiakkaiden toiminnan tuottavuutta ja keventämään arkea, Häikiö kiteyttää.

www.sssoy.fi