Mainos: Järvi-Suomen Energia

Sähköverkkoa parannetaan haja-asutusalueilla mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti – asiakkaan parasta ajatellen

Tänä vuonna Järvi-Suomen Energia keskittyy häiriöille altteimman keskijänniteverkon varmistamiseen, ja lukuisat työmaat haja-asutusalueilla täydentävät laissakin säädetyn toimitusvarman verkon palapeliä, palanen kerrallaan.

Toimitusvarmaa sähköverkkoa rakennetaan Järvi-Suomen alueella eri ratkaisuja käyttäen, maa- tai vesistökaapeloimalla, siirtämällä ilmajohtoja metsistä teiden varsille sekä 1 kV tekniikkaa hyödyntäen.

Mainos | Kevään edistyessä työmaat sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseksi ovat käynnistyneet. Viime vuonna Järvi-Suomen Energian alueella parannettiin toimitusvarmuutta rakentamalla uutta sähköverkkoa ennätykselliset 1 600 kilometriä. Määrät eivät tule tänä vuonna olemaan noin suuria, mutta lähes sama tahti jatkuu.

– Taajamien sähköverkon toimitusvarmuus on saatu valmiiksi. Nyt keskitymme haja-asutusalueille sähköä syöttävien keskijänniterunkoverkkojen maakaapelointiin sekä jatkamme ilmajohtolinjojen siirtoa metsien keskeltä teiden varsiin, Järvi-Suomen Energian verkkojohtaja Mika Matikainen kertoo.

Verkon parantamishankkeilla on myös suuri aluetaloudellinen merkitys. Alueen elinvoimaisuudesta vastuuta osaltaan kantava konserni halusi kantaa kortensa kekoon vaikeana ja epävarmana korona-aikana. Suunniteltuja investointeja ei lähdetty leikkaamaan, päinvastoin.

– Työllistämme hankkeillamme välillisesti suuren määrän paikallisia ammattilaisia.

Verkostotyöt eivät välttämättä näy kaikille asiakkaille, mutta vaikutukset tuntuvat – tai toisin sanoen, niitä ei enää huomaa. Häiriöiden odotetaan vähenevän merkittävästi.

Verkon parantamisessa edetään asiakkaan ja yhteiskunnan etu edellä. Lupaprosessi vie oman aikansa, mutta tarkalla suunnittelulla varmistetaan myös mahdollisimman vähäinen haitta niin luonnolle kuin maanomistajallekin.

– Toimitusvarmuutta rakennetaan vaikuttavuus edellä. Kuten palapelissä, suunnittelussa otetaan huomioon monta seikkaa – ympäröivät alueet, yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiset kohteet sekä asiakkaat eli missä energiaa ja tehoa tarvitaan, Matikainen jatkaa.

Sähköä jokaiselle käyttäjälle sijainnista riippumatta

– Rakennamme ja varmistamme sähköntoimitusta kaikille alueemme asiakkaille.

Ihan pikkujuttu sähköntoimittaminen tai vikatilanteen korjaus lähes tuhansien järvien ja saarien maakunnassa ei ole. Paikkaan katsomatta kaikki asiakkaat ovat tasa-arvoisia, vaikka sijainti olisi saaressa olevassa järvessä olevassa saaressa – näitäkin, koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisia kohteita, löytyy Järvi-Suomen upealla seudulla useita.

– Verkkoa on jokaista asiakastamme kohti laskettuna 270 metriä. Sähkönjakelualueemme on yksi Suomen haastavimmista, sitä leimaavat lukemattomat vesistöt, saaret, niemet ja notkot sekä hajallaan olevat käyttöpaikat. Tämä näkyy kustannuksissa, ja siksi verkon parantamishankkeet tehdään tarkoin suunnitellen. Turhiin kokeiluihin ei ole varaa, Matikainen toteaa.

Tekniikkaa yhdistelmällä taloudellinen ja toimiva ratkaisu

Toimitusvarmuus rakennetaan kustannustehokkaasti eri ratkaisuja yhdistelemällä: maa- ja vesistökaapeloiden, ilmajohtoverkkoa rakentamalla, sekä 1 kV tekniikkaa hyödyntäen. Vaihtoehdot punnitaan kokonaisuuden ja kohteen mukaan. Esimerkiksi toimintakelpoisia pienjännitepylväitä jätetään ennalleen, jos käyttöikää on jäljellä.

Järvi-Suomen maaperä on kaukana ideaalista maaperästä, jossa maakaapelointi olisi kaikkialla toimiva perusratkaisu. Kun kaapeli kaivetaan yleensä vähintään 70 senttimetrin syvyyteen, kallioisessa, kivisessä ja vesistöjen rikkomassa maastossa kustannukset kaapeloinnille saattavat kasvaa yli kaksinkertaisiksi.

Ilmajohtolinja on toimiva ja taloudellinen ratkaisu maakaapeloinnin ohessa. Metsiä halkovan ilmajohtolinjan siirto teiden varsiin nopeuttaa vikojen paikantamista ja korjausta. Samalla myös tieliikenteen turvallisuus kasvaa, kun tienkäyttäjien näkyvyys paranee leveän johtokadun myötä.

– Tienvarteen sijoittaminen myös vapauttaa metsämaata hyötykäyttöön, Matikainen toteaa.

Haasteellisten olosuhteiden inspiroima innovaatio, yhden kilovoltin tekniikka, on keskeinen erillään olevissa sähkönkäyttöpaikoissa.

Tulevaisuuden verkko kerralla tarkasti suunnitellen

– Toimitusvarma sähköverkko on kuin tuhannen palan palapeli, jossa yksittäinen työmaa vastaa paria palapelin palasta, vaikka työmaat ovat todella isoja.

Yksittäisen työmaan takana on tuhansia työtunteja eri ammattilaisten työpöydillä sekä maastossa. Suunnittelun pohjana toimii tarkoin laskelmin tehty tavoiteverkko, jolla lainsäätämä toimitusvarmuus saavutetaan. Tavoiteverkossa on mietitty asiakastiheyksien ja tulevaisuuden skenaarioiden kannalta mahdollisimman teknistaloudellinen ja tarkkaan harkittu kokonaisuus. Siihen on peilattu myös mahdollisia häiriötilanteita, Asta ja Veera, sekä Hannu ja Tapani -myrskyistä saatuja oppia hyödyntäen.

– Vaikka toimitusvarma tavoiteverkko on yhdistelmä eri teknologioita ja ratkaisuja, kaiken keskiössä on kuitenkin aina asiakkaamme. Tehtävämme on toimittaa sähköä kaikille tasapuolisesti sekä mahdollisimman taloudellisesti.

Verkkoa rakennettaessa rakentuu myös valmius tulevaisuuden tietoyhteiskunnalle. Tietoliikenneoperaattoreiden kanssa yhteisrakentaminen tuo tietoliikenneulottuvuuden samalla kerralla. Tulevaisuuden valmiudet ovat osaltaan yhteiskuntavastuuta alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja edelleen parantamiseksi.

– Yhteisrakentamisella mahdollistamme sähkön lisäksi myös tietoliikennevalmiudet. Tämä tuo säästöä myös asiakkaille.

Tulevaisuuden verkosta hyötyy myös verkkoyhtiö. Mittalaitteet ja sensorit tuottavat tietoa verkon kehityksen tarpeisiin ja sitä kautta rakennetaan entistä teknistaloudellisempia tulevaisuuden ratkaisuja.

Tiesitko, että Järvi-Suomen alueella on kaikkiaan 855 saarta, joihin on vedetty sähköt, mutta saareen ei ole siltaa, lossia tai muuta tieyhteyttä. Noissa saarissa on yli 2 000 Järvi-Suomen Energian asiakasta, osa vakituisia asukkaita.

Mikä 1kV tekniikka?

1 kV tekniikka toimii erinomaisesti alueilla, joissa käyttökohteita on harvakseltaan, ja näin ollen tehontarve ei ole suuri. Sen käyttö on huomattavasti edullisempaa kuin muuntajalta toiselle menevä 20 kV runkoverkko, kilometrikustannuksissa laskettuna lähes kolmasosa 20 kV maakaapelin kustannuksista, sekä hieman edullisempi kuin 20 kV ilmajohto. Tämä Järvi-Suomen Energian innovaatio rakennetaan maakaapelina, jos maasto ei ole liian kivinen.