22.04. klo 09:07 Suvaitsevaisuutta, hyvät rouvat
Lukija

Ymmärsinkö minä nyt oikein? Etelä-Savon Taidetoimikunnan pääsihteeri nauraa käkättää pilkallisesti ja ylimielisesti, kun laivan nimi on Vliegende Hollander ja usuttaa vielä toimittajarouvaakin yhtymään riemuun. Niin se vain on hollannin kielellä. Hollantilaiset ovat vuosisatojen kuluessa kehittäneet omaan kieleensä sopivan kirjoitustavan. Niinhän ovat kaikki muutkin tehneet. Ei toisten ihmisten tavoissa ja kielessä pitäisi olla mitään nauramista. ei edes edes ulkomaalaisperäisten tavoissa ja kielessä.

• Kommentoi

01.04. klo 13:03 " Aamukahvia juodessa" Savonlinnan orkesterilla pitkät perinteet.
Laila H Flink

Savonlinna musiikkijuhlilla on pitkät perinteet. .............. ..Vuonna 1832 , Breussin kaupungista , Englannissa , pikkukauppias Joos Livesy'llä paloi halu perustaa ja julkaista pientä kuukausi lehteä. Hän ja useimmat ystävät kuuluivat syntyperältään työväesstöön. Englannissa ei kovin tavallista siihen aikaan ollut tavallisen kansan piireissä kirjoitustaito. Liveseyn perusti järjestön , johon kuului myös naisia, kulttuurin edistämiseksi. ...Brittien saarilta järjestö levisi , Saksaan , Ranskaan , Skandinaavian maihin ja Euroopan maihin. ..Suomessa vuodesta 1850 alkaen päätettiin jokakesäiseksi kansansivistysseuran pitopaikaksi Savonlinna, yhdessä kuuluisan Olavinlinna juhlan kanssa . Kaupunkilaiset kokoontuivat aiheesta keskustelemaan, valtuusmiesten johdolla, jolloin järjestettiin illallispidot . Valtuusmiehet kutsuivat senaattori Molanderin kunniavieraakseen ; senaattorin malja kohotettin ja lausuttiin hänet tervetulleeksi. Tunnelma oli vapautunut , hänelle kerrottiin tulevista juhlista , samalla kysyttiin neuvoja valtionavun saamiseksi , olihan juhlat saaneet julkisuutta ulkomaillakin. ja tarkoituksena saada juhlat jokakesäiseksi, Savonlinnassa. ..Savonlinnan kaupunki oli aktiivinen toimija laadukkaan musiikin ylläpitämiseksi . Joten kulttuuriset alueet tulisi suojella , kulttuuri historian säilyttämiseksi.

• Kommentoi

16.04. klo 16:13 Kirje Savonlinnasta 4.7.1888
Laila H Flink

Mielihyvällä olemme sanomalehdissä lukeneet Tampereen soitto-ja laulujuhlista. Jospa kansansivistysseura nyt alkaisi miettimään seuraavaa juhlaa tänne , luonnon ihanaan , suloiseen savoon. Siihenhän kaupunkimme olisi paras paikka. Ei täällä ainakaan tilanpuute vallitsisi ja luonnon rumuus pelottaisi. Täällä, juuri täällä , jossa esiiämme ovat urhoollisesti verensä vuodattaneet sotiessaan isänmaan puolesta. Täällä sopisi jälkeentulevaisten , heidän muistojensa , isänmaan kunniaksi ja kiitollisin sydämin , virittää kanteleet ja torvet ja kaiuttaa ihmisäänin yläilmoihin , tuonne kauas korkeuteen . Alkakaamme asiaa toden teolla tuumimaan niin , että yleinen kansanvalistusseuran musiikki- ja laulujuhla pidettäisiin Savonlinnassa. Toivomme , että jokainen paikkakuntamme suosiva kansalainen toivottaa tuolle jalolle yritykselle onnea.

• Kommentoi

19.04. klo 08:00 Laulujuhlat Savonlinnassa, V 1889.
Laila H Flink

Keisarillisten matka Pariisista ja Ruotsalaisen opiston opettajat-ja oppilaat Savonlinnassa. Laulujuhlilla. ....... ............Laulukunta Pariisista on herättänyt varsin suurta huomiota , yleisöä oli tullut runsaasti laulujuhlille . Vilkkaiden Ranskalaisten mieltymys , huutoja ja kättentaputusta , tunnelma oli riemastuttava. Nyt ainakin , jos ei ennen , niin maamme vetää ulkomaalaisten huomion puoleensa. Ranskan lehdet ovat kirjoittaneet hyvät arvostelut laulujuhlista että Suomesta. ........................ .......................Keisarillinen laivasto Ruuvan, saapui lahdelmaan Turun edustalle. Keisarinna ja Kreikan kuningatar nousivat maihin ja kävivät muutamissa kaupoissa ostamassa pöytäkoristeita ja lasten leluja ym, tuliaisiksi Savonlinnaan. Kaupan edustalle oli saapunut suurijoukko ihmisiä . He tervehtivät korkeaarvoisia vieraita raikkailla eläköön huudoilla . Turun pataljoonan soittokunta soitti keisarin hymnin ja sotilaslaulukunta lauloi. .............................................. ....................Suuri joukko huviretki veneilijöitä risteili keisarillisen laivaston ympärillä , kansa ,läheisistä veneistä huuteli hurraata, johon keisarillinen venekunta suvaitsiat armollisesti vastata.................... .........Turusta keisarillinen laivasto kääntyi itääkohti, meidän suloista savoa kohti , kuuluisalle Punkaharjulle ja Savonlinnaan , laulujuhlille. Lauluseurue Pariisista on herättänyt paljon huomiota . Yleisöä oli saapunut runsaasti juhlille. ....Vilkkaiden Ranskalaisten mieltymys , huutoja ja kättentapausta , kyllä nyt ainakin , jos ei ennen , maamme vetää ulkomaalaisten huomion puoleensa. Ranskan lehdet kuuluvat hyvin myönteiseti arvostelevan laulajaisia ja Suomea.

• Kommentoi

22.04. klo 10:42 Savonlinnan lumoajat.
Laila H Flink

Marraskuussa 1889, tuntuu kuin uusi elämä virtaisi henkiimme , kuin uusi tuuli olisi puhaltanut kaupunkiimme , jokaisesta sopukasta. Suomalaiseen seuraan oli liittynyt yli sata jäsentä, tarkoituksenaan saada seuralle uusi lauluseura. Edellisessä seuran järjestämässä iltamissa ja kokouksessa , lauloivat realilyseon opettajat ja oppilaat, opettaja Sallisen johdolla. ...................................................................... Suomalainen, uuden pyrintö, sytyttää lämpimää lemmen tulta, jokaisessa sen jäsenessä, tätä maata ja sen rikasta kieltä kohtaan. Ei siten, että kylmäkiskoisesti ja riitamielellä , jos kuulee jonkun muulla kielellä ajatuksia ilmaisevan. Ei suinkaan- vaan seuran tarkoituksena on sovinnollisesti ja kärsivällisesti kehittää , korostaa sekä jalostaa Suomen kieltä , joten vähitellen taitamattomatkin alkavat sitä kalliina velvollisuutena , Suomen kansalaisena käyttämään. Sitä tulisi jokaisen laulutaitoisen harrastaa. Suomalaisuuden seura järjesti laulajaiset marraskuussa ja valitsi lauluryhmän . Opettaja Sallisen johdolla järjestettiin laulajaiset 15 p, joulukuuta Pietarissa. Kirjoittaja , Rovaje Bremsja kertoo, että laulajat lumosivat kuulijat , ennen kuin olivat ääntäkään päästäneet. ..... .....Lumous jatkuu ; Savonlinnalaiset.

• Kommentoi

07.05. klo 09:14 Säveltaide ja maaseutu, Savonlinnassa, v.1876
Laila H Flink.

Kansan laajat kerrokset , maalaisväestö ennenkaikkea, ennen Radion yleistyessä ole juuri nimeksikään päässeet osallistumaan niistä saavutuksista , johon säveltaiteen alalla on päästy. Pieni kaupunkilaisjoukko joka säveltaiteesta ymmärsi , ei voinut antaa sitä tukea , jota menestykseen tarvitaan. Tämä joukko on saatava suuremmaksi , jolloin pidetään huolta , että maaseutukin pääsee osalliseksi musiikki taiteesta. Sen varaan voi elinvoimainen taide-elämä rakentaa olemassaolonsa ja kehityksensä. Ne käytännölliset vaikeudet jotka kohtaavat maaseutulaisia musiikkiharrastuksissaan ovat vaikeita. .............................................................. Lukkarit , olivat tasoltaan muutakin kuin virrenveisaajia . Heidän kykynsä olivat moninkertaisia johtaa kuoro-ja soittokuntia. Maaseudun sanomalehdistö ei voinut tässä suhteessa jäädä kylmäksi, kun kiinnitettiin huomiota maaseutulehtien musiikki - arvostelijoiden asian hoitoa. Maaseutulaisten musiikin harrastajien ja opettajien motto; " Ei oppia, taide taiteen vuoksi , vaan oppia ; Taide itsemme vuoksi." Elämän rikastuttajana on taiteella oma luonnollinen tehtävänsä. Sen tehtävän rajoissa pysyen huomioon ottaen taloudellisen ja henkisen kehityksen ja kasvun luomat mahdollisuudet voi säveltaidekin tulla aarteeksi , josta valveutunut kansa oppii hakemaan virkistystä ja hengen rikkautta. Ryhtyköön maaseutukin entistä voimaperäisemmin ja suuremmalla harrastuksella säveltaidetta viljelemään. .....Monialaiset viljelijät , Savonlinnan seudulta.

• Kommentoi