Tiistai, 23. toukokuu 2017
Lyydia, Lyyli

Xamk on Suomen suurin ulkopuolista rahoitusta saava ammattikorkeakoulu

18.05.201718:41
17
  • Xamk, Mamk, ammattikorkeakoulu, Savonlinnan kampus

    Xamk sai viime vuonna Suomen ammattikorkeakouluista eniten ulkopuolista rahoitusta, noin 10,5 miljoonaa euroa. Kuva: Tuija Pauhu

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk keräsi viime vuonna kehittämistyöhön 10,5 miljoonaa euroa ulkopuolista tki-rahoitusta, mikä tekee siitä ulkopuolisen rahoituksen määrällä mitattuna Suomen suurimman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioammattikorkeakoulun, kertoo Xamk torstaina julkaisemassaan tiedotteessa. Xamkia rahoittivat EU:n rakennerahastot, kansainväliset tutkimusohjelmat, Tekes, Suomen akatemia, säätiöt sekä yritykset ja muut organisaatiot.

Xamkista seuraavaksi suurin on Turun ammattikorkeakoulu, joka sai rahoitusta 6,5 miljoonaa euroa. Kolmanneksi suurin on 5,5 miljoonan euron ulkopuolisen rahoituksen kerännyt Lapin ammattikorkeakoulu.

Xamkin kehitysjohtaja Kalevi Niemi sanoo, että tuloksen takana olevista tekijöistä tärkeimmät ovat osaaminen, laatu ja rahoituslähteiden monipuolisuus. 
Xamkilla on Niemen mukaan Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa vahva aluekehittäjän rooli. 
— Tki-toiminnan perimmäinen tavoite on yksinkertainen mutta haastava: kaakkoisen Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn takaaminen pitkälle tulevaisuuteen. Asetimme strategiassa tavoitteeksi nousta maamme vahvimmaksi tki-ammattikorkeakouluksi. Sen myös teimme, toteaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko tyytyväisenä.

Xamkin eri kampuksilla on omat profiilinsa. Savonlinnassa esimerkiksi kuituprosessit, Mikkelissä digitaalinen talous, ympäristötutkimus ja kestävä hyvinvointi, ja Kouvolassa  luovat alat ja logistiikkaa, Kotkassa taas logistiikka, merenkulku ja kyberturvallisuus.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on jatkuvasti meneillään lähes 200 kehittämishanketta, jotka työllistävät noin 190 eri alojen asiantuntijaa. Yritysyhteistyökumppaneita ammattikorkeakoululla on yli 200.

 

Muokattu uutista kello 19.46 ja lisätty, että tieto on peräisin Xamkin tiedotteesta.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Siis verinmaksajien rahoja tuhlataan vuodesta toiseen. Samat "projektipäälliköt" keksitään heille jos mitäkin DIGI alkuisia hankkeita. Kysymys kuuluu, kuinka monta uutta työpaikkaa nämä hankeet ovat maakuntaan luoneet? Tietysti näitä samoja tutkimusjohtajia.... heille on työtä tarjolla. Sitten julkaisut laitetaan mappi Ööhön ja taas alkaa uusi hanke. Maakuntaliitto, herätys ja alueen ministerit. KATSOKAA mihin maakuntaliitto €uroja laittaa!

Lähettänyt käyttäjä Ingenjöör (kirjautumaton)
TKI-huumassa normaali toiminta tuppaa unohtumaan kun ei ole niin sexyä. Normaalitouhua pyörittävien opettajien ja tukipalveluhenkilöstön kohtelusta viime vuosina voidaan varmaan olla montaa mieltä mutta kun vauhti on päällä niin eihän se ketään kiinnosta.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Todella hieno suoritus! Tämä osoittaa, että maakunta on Xamkin tukena. Oikeat alat ja monikulttuurinen filosofia, Venäjä-osaaminen ja paqljon luovuutta. voimme olla ylpeitä ammattikorkeakoulustamme. Eilen kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan ylempi amk-tutkinto on kovempi sana työmarkkinoilla kuin perinteellinen maisteritutkinto.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
XAMK on lopettanut viimeisen kymmenen vuoden aikana Mikkelistä mm. ajoneuvotekniikan, kone- ja materiaalitekniikan sekä maanmittaustekniikan koulutusohjelmat, joista valmistuneet työllistyivät erinomaisen hyvin. Etelä-Savossa ei ole kohta muuta digitalisoitavaa kuin työttömyys ja vanhuspalvelut.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Lainaus: "Eilen kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan ylempi amk-tutkinto on kovempi sana työmarkkinoilla kuin perinteellinen maisteritutkinto." Jos viittaat uuteen väitöstutkimukseen, niin siinä nimenomaan todettiin, että YAMK-tutkinto ei ole niin arvostettu ja tunnistettu kuin maisteritutkinto.

Lähettänyt käyttäjä Ex yliopettaja (kirjautumaton)
Paras tapa kehittää organisaatioita on järjestää niissä työskenteleville ylempi amk- koulutus, jossa 2-4 henkilöä yrityksestä tekee opintojaan tekemällä kehittämishaketta amk:n määrittämän liiketoimintamallin/teorian jne mukaisesti. Jos yrityksiä koulutuksessa on vuosikurssilla 12, niin kyllähän alkaa kehitystyö näkyä alueella. Viitenä perättäisenä vuonna jo 60. Verkostoituminen, digitalisointi, strategialähtöinen palveluliiketoiminta! Kokemusta on. Ylempi AMK- tutkinto on parasta alueellista kehittämistä.

Lähettänyt käyttäjä Hanketoimija (kirjautumaton)
Pitkään noissa hommissa mukana olleena voin todeta, että hankerahoilla tosiaan työllistetään projektissa toimivia. Valtaosa hankkeiden budjetista on palkkarahaa, toisena isona osana on matkabudjetti. Hankkeissa pyritään kehittämään yhteistyöhön mukaan lähteneitä yrityksiä, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että en tiedä yhtäkään firmaa, jotka olisivat hankkeiden perusteella työllistäneet lisää ihmisiä. Joten työllistämisnäkökulman suhteen kritiikkiin on aihetta. Toisena ongelmana on se, että hankkeissa pyritään saamaan myös opettajia mukaan, mutta yleensä suhtautuminen ja osallistuminen on nihkeää tästä seuraa se, että hankeporukka lähtee syyllistämään opettajakuntaa haluttomuudesta yhteistyöhön. Olen täysin opettajien puolella, sillä heiltä on viety viime vuosina paljon resursseja ja paine opetuksen laatuun on kova. Tämä hankemaailma on aika monisyinen juttu riippuen siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

20.05. 22:58

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut