Lauantai, 24. kesäkuu 2017
Johannes, Juhani

SAMI ottaa viranhakijan nimen salailun uuteen harkintaan — Korkein hallinto-oikeus on kumonnut vastaavan päätöksen

Päivitetty: 25.02.201715:00
13
  • Euroopan unionin laki

    Korkein hallinto-oikeus päätti syksyllä 2015, että tiedot viranhakijan nimestä, koulutuksesta ja viimeisimmästä työpaikasta eivät olleet salassa pidettäviä tietoja. Kuva: Soila Puurtinen

Savonlinnan koulutuskuntayhtymän johtajan ja rehtorin yhdistelmävirkaa hakeneen henkilön nimen julkaisematta jättämisestä keskustellaan heti maanantaina, lupaa yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen (kesk.). Hän aikoo ottaa asian puheeksi kuntayhtymän nykyisen johtajan, rehtori Keijo Pesosen kanssa.

Kuntayhtymä hakee seuraajaa Pesoselle, joka lopettaa työt vuoden 2018 alussa.

Yhtymähallitus valitsi keskiviikkona haastateltaviksi viisi henkilöä ja päätti, että yhden nimeä ei anneta julkisuuteen.

— Tarkoituksena oli, että yksikään hakija ei nimen julkaisemisen takia jättäytyisi pois pelistä ja että saataisiin mahdollisimman hyvä viranhaltija, Suomalainen sanoo.

Suomalainen ei itse ole keskustellut hakijan kanssa, mutta hakija on esittänyt Pesoselle toiveen, että hänen nimensä ei tulisi julkisuuteen.

— Ei ihminen sellaista ilman pätevää syytä toivo. Arvioimme, että hänellä on siihen hyvät perustelut, jotka liittyvät hänen nykyiseen työtehtäväänsä,  Suomalainen sanoo.

Suomalainen kuuli Itä-Savolta lauantaina korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) syksyllä 2015 antamasta ennakkopäätöksestä, jossa vastaava Helsingin kaupungin päätös kumottiin.

Tiedot viranhakijan nimestä, koulutuksesta ja viimeisimmästä työpaikasta eivät KHO:n mukaan olleet salassa pidettäviä tietoja. Julkishallinnon organisaatio saa kieltäytyä antamasta vain sellaista tietoa, joka on laissa säädetty salassa pidettäväksi. Helsingin kaupunki velvoitettiin kertomaan hakijan nimi sitä kysyneelle toimittajalle.

Asiaan ei vaikuttanut se, että henkilöstökonsultti oli luvannut hakijalle, että tämän tiedot eivät tule julkisiksi, jos tämä ei tule valituksi tehtävään. Kyse oli pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS-kuntayhtymän yhteisen hankejohtajan määräaikaisesta virasta.

— En tiennyt tuosta ennakkopäätöksestä. Puhumme asiasta maanantaina. Olennaisinta kuitenkin on, että saataisiin mahdollisimman hyvä kuntayhtymän johtaja ja rehtori, Suomalainen toistaa.

Itä-Savon päätoimittaja Tiina Ojutkangas arvioi, että KHO:n päätöksestä kuultuaan koulutuskuntayhtymä ei voi päätyä muuhun ratkaisuun kuin julkistamaan viidennen haastatteluun kutsutun nimen nimen.

— Mikäli hyväksyisimme nimen salaamisen, olisimme pian tilanteessa, jossa seudun virat täytettäisiin ilman, että hakijoitten nimet tulevat julkiseksi.

Ojutkankaan mukaan Itä-Savon toimitus odottaa kuntayhtymän pikaista ratkaisua asiassa ja päätöstä, että kaikki hakijat ovat julkisesti tiedossa.

— Ikävintä olisi joutua hakemaan tietoja normaaliin paikallisuutiseen oikeusteitse. Kysymys ei ole pikkuasiasta vaan tärkeästä periaatteesta ja laista, jonka perusteella kansalaisilla ja medialla on oikeus saada tietoa. Nyt ajatellaan nimenomaan lukijoita, Ojutkangas sanoo.

Lue korkeimman hallinto-oikeuden asiaa koskeva päätös tästä.

Lue myös: 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Kuinka ihmeessä noin yksinkertainen asia voi tulla noin monimutkaiseksi!? Että ihan hallinto-oikeudesta jo puhutaan kun ratkaisu olisi, että hakija kertoisi joko syyn tai jättäytyisi pois tai vaan kertoisi nimensä? On vaikeaksi mennyt. Ei tuo asia nyt niin oleellinen kuitenkaan ole vaikka avoimuutta kannatankin että oikeutta pitäisi kuormittaa moisella asialla. Paljon oleellisempaa olisi kuulla lehdessä esim. kahdessa tai kolmessa ERI puolueessa vaikuttavien mieshenkilöiden epäavointa valanvannontaa sisältävät sidonnaisuudet ennen vaaleja. Totta kai näitä asioita provosoidaan jotta tietoa tulisi, mutta uutisen asia on viimeeksi mainittua paljon mitättömämpi juttu. Savonlinna on saanut muussa maassa mainetta täysin epäavoimista "erikoissidonnaisuuksista" muutenkin. Jopa Seinäjoki on siinä asiassa ollut avoimempi..

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Kyllä se vaan on niin, että julkinen on julkista ja demokratiassa omat sääntönsä ja lakinsa ja jos ruvetaan vesittämään niitä joidenkin mielestä "pienissä" asioissa, niin pian ollaan oikeutettuja mihin tahansa. Toisin sanoen ollaan tilanteessa, että tehdään päätöksiä nojautuen epämääräisiin käsityksiin siitä, mikä kenenkin mielestä on riittävä peruste julkisuudelle.

Lähettänyt käyttäjä idänmies (kirjautumaton)
Kas kun minua ei kiinnosta hakijoiden nimet vaan kuka tulee valituksi . Ei siis voida käyttää nimitystä "ajatellaan lukijoita" vaan oikea termi on ajatellaan osaa lukijoista tai vaikka ajatellaan suurimpaa osaa lukijoista. yksi pois ei ole kaikki.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Mitä kertoo hakijasta se, ettei hän halua edes kertoa hakevansa paikkaa? Onko tällainen henkilö ylipäätään sopiva hoitamaan kyseistä tehtävää? Itse en ainakaan palkkaisi henkilöä, joka aloittaisi työsuhteensa laittomalla salassapitovaatimuksella.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Voisiko lehti suhtautua vaalien alla samalla tarmolla myös kyselyihin miesehdokkaiden "nuhteettomien miesten maanalaisen etujärjestön" jäsenyyden suhteen? Voiko päätoimittaja edes kerran ottaa tähän kantaa kuten seinäjoella, turussa, tampereella, lahdessa, vaasassa jne. jne. jne. jne.jne.jne. on otettu? Oikeusministeriö on muuten v a a t i n u t tuomareilta, että ilmoittavat jäsenyytensä. Savonlinnan tuomarit e i v ä t sitä ilmoitusta ole koskaan jättäneet.. Tällainen toiminta saattaa avoimen, läpinäkyvän, moniäänisen demokratian toimivuuden hyvin kyseenalaiseen valoon. Ei enää jaksaisi selittää perusasioita tai joutua elämään kuin keskiajalla.

Sivut

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut