Sunnuntai, 25. kesäkuu 2017
Uuno

Mikään ei ole läpeensä pahaa, sanoo maailman pelastumiseen uskova Paleface

18.06.201706:00
4
  • Asioilla on usein ainakin kaksi puolta, sanoo Karri Miettinen eli Paleface. Kuva: Katja Juurikko

Jos on syntynyt valkoiseksi mieheksi, kuuluu maailman etuoikeutetuimpaan kansanosaan, sanoo Karri Miettinen eli rap-artisti Paleface.
Valkoisen miehen ei tarvitse pelätä mitään, liikkuipa hän missä päin maailmaa tahansa.
— Onkin absurdia, että nämä Suomi ensin -porukat edustavat itse kaikkein etuoikeutetuinta ihmisryhmää, Miettinen sanoo.
Hän uskoo, että se osa kansasta, joka haluaisi sulkea rajat, on pieni, mutta äänekäs. Häiriintyneimmät yksilöt löytyvät hänen mukaansa keski-ikäisistä, eivät nuorista. 
— Suurin osa suomalaisista elää globaalissa maailmassa.
Miettinen siteeraa Viron laulavan vallankumouksen keskeistä johtohahmoa ja entistä ministeriä Marju Lauritsinia:
— Isänmaallisuus syntyy rakkaudesta, nationalismi vihasta. 

Tytär kutsuu äijäksi
Miettisen, 39, ura muusikkona alkoi 2000-luvun alussa. Hän on julkaissut 10 albumia, saanut Helsinki Shangri-La-levystä platinaa ja palkittu vuoden miessolisti-Emmalla 2011. Lempinimensä Paleface, kalpeanaama, hän sai vaihto-oppilasvuonnaan Yhdysvalloissa.
Miettinen tunnetaan aktiivisena ihmisarvon puolustajana ja yksilönvapauden kannattajana. Hänelle demokratia ei tarkoita sitä, että natsit saavat marssia kadulla.
Miettinen on myös kahden pienen tytön isä. Hänen vaimonsa on suomenruotsalainen, joten kaksikielinen kuopus kutsuu isäänsä papaksi.
— Tai äijäksi, jostain syystä, Miettinen sanoo ja virnistää partansa takaa.
Perheenisänä Miettistä huolestuttaa, millaiseen maailmaan hänen tyttärensä kasvavat. Naisen asema on maailmanlaajuisesti ajatellen edelleen vaikea.
Tasa-arvon eteen on edelleen tehtävä töitä Suomessakin.
— Vieläkin puhutaan naisurheilijoista ja naissellisteistä ja niin edelleen. Sovinismi on läpitunkevaa ja kuuluu kielenkäytössä.
Maailmanlaajuisesti ajateltuna hänen mielestään olisi tärkeintä ryhtyä parantamaan köyhien maiden tyttöjen oloja. Äidit ovat paljon vartijoina.
Runsas kuukausi sitten Sambian-matkalta Suomeen palannut Miettinen on aina otettu hyvin vastaan maailmalla.
Länsi-Afrikassa hänet poimittiin kerran moottoritieltä autoon, jossa oli jo valmiiksi seitsemän ihmistä ja kaksi elävää kanaa. Brasiliassa muuan rouva otti Miettistä luontevasti kädestä ja vei mukanaan kojuunsa toiselle puolelle katua.
Suomessa ollaan varautuneempia.
Miettinen muistuttaa kuitenkin, että Suomi on syntynyt kansainvälisyydestä. Monet menestyneet yrityksemme — esimerkiksi Fiskars ja Finlayson — ovat maahanmuuttajien perustamia.

Juhlitaan nyky-Suomea
Miettinen on seurannut Suomen valmistautumista itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen aitiopaikalta. Eikä vain seurannut, vaan myös vaikuttanut siihen henkeen, missä juhlaa vietetään.
Hän kuuluu Suomen 100-vuotisjuhlavuoden organisoinnista ja virallisesta ohjelmistosta vastaavan Suomi sata -hankkeen hallitukseen muun muassa piispa Irja Askolan, professori Matti Häikiön ja emerituspäätoimittaja Janne Virkkusen kanssa. 
Hallitus saa edelleen kuukausittain satoja ehdotuksia virallisiksi juhlavuoden tapahtumiksi.
— Kaikki juhlimisen arvoinen ei ole menneisyydessä, Miettinen sanoo.
Hän tarkoittaa, että juhlivan Suomen on tärkeä elää tässä hetkessä ja katsoa myös tulevaisuuteen. Hän toivoo, että juhlavuosi tekee maasta entistä avoimemman ja monimuotoisemman. 
— Tällaisena vaihtoehtokulttuurijäbänä toivon tietysti, että myös kiinnostavaa marginaalikulttuuria nousee esille, hän sanoo.
Miettistä on kosiskeltu politiikkaan, mutta istuntosalit eivät ole häntä varten. Yhteistyö ihmisten kanssa, joiden arvomaailma poikkeaa voimakkaasti hänen omastaan, olisi hänelle vaikeaa.

Menestys tulee yllätyksenä
Miettinen näkee suomalaiset yksilöinä ja varoo stereotyyppiajattelua. Silti hän tunnistaa meissä joitakin erityispiirteitä, esimerkiksi melko huonon itsetunnon. Se vaikuttaa hänen mukaansa kaikkeen toimintaan, kuten suomalaisen musiikin vientiin ulkomaille.
Menestys tuntuu tulevan meille aina vähän yllätyksenä. Asiana, jota kokoonnutaan yhdessä torille ihmettelemään. Miettisen mukaan menestystä voisi pitää itsestään selvänä ja muistaa, että suomalaiset pystyvät mihin vain.
— Toisaalta olen huomannut, että nuorempi rap-sukupolvi voi olla aikaisempaa vilpittömämmin ylpeä osaamisestaan. Vielä 1980-luvulla tuli turpaan, jos kehui itseään.
Suomalaisia yhdistää myös tarve saada omaa tilaa.
— Minunkin on välillä päästävä tekemään asioita yksinäni. En silti säikähdä, jos joku tulee lähelle bussipysäkillä tai hississä. Mieluiten otan sellaisissa tilanteissa kontaktia muihin.

Jos menestyy, pitää auttaa
Siihen, onko suvaitsevaisuus Suomessa lisääntynyt vai vähentynyt, ei voi Miettisen mukaan vastata.
— Suvaitsevaisuus on pysyvä arvo. Ei se nouse tai laske.
Hän on kuitenkin huomannut, että uusyhteisöllisyys on alkanut kukoistaa maassamme. Kaikille avoimet ravintola- ja siivouspäivät sekä joukkorahoituskampanjat ovat tästä esimerkkejä.
— Olemme oppineet käyttämään sosiaalista mediaa myönteisiin asioihin.
Miettisen mielestä on hienoa, että monet suuryritykset ovat Suomen juhlavuoden kunniaksi lähteneet mukaan tekemään hyvää.
— Esimerkiksi Fazer on luvannut työllistää sata vaikeasti työllistyvää tietyksi ajaksi. Tällaiset muuvit ovat minulle tärkeitä.
Miettinen puhuu myös impact investmentistä eli vaikuttavuussijoittamisesta. Sillä tarkoitetaan sijoitustoimintaa, jolla tuoton lisäksi tavoitellaan myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Hänen mukaansa olemme tulleet siihen pisteeseen, ettei taloudellinen voitto enää voi olla ainoa arvo.
— Jos tekee taloudellista voittoa, on velvollisuus tehdä jotain planeetan eteen.

Ei tämä voi jatkua näin
Haastatteluhetkellä on kulunut vain päivä siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irrottautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta.
Miettinen pitää päätöstä pöyristyttävänä, mutta myös mahdollisen vastareaktion ensiaskeleena. Hän on tullut siihen tulokseen, ettei mikään ole läpeensä pahaa tai huonoa.
— Jengi tajuaa, ettei tämä voi jatkua näin. Närkästyksestä syntyy toimintaa ja toiminnasta uskoa parempaan. Maailma pelastuu vielä!

Katariina Hakaniemi

Karri Miettinen eli Paleface
Syntynyt 21.4.1978 Järvenpäässä.
Rap-muusikko.
Asuu perheineen Helsingissä.
Opiskellut englantilaista filologiaa Tampereen yliopistossa.
Palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina 2011.
Julkaisee elokuussa kirjan Viides Maamme-kirja — Ajatuksia Suomalaisuudesta (Like).
Esiintyy elokuvissa Viraali (ensi-ilta 30.6.2017) ja Suomen Hauskin Mies (2018)
Kirjoittanut lastenoopperan Ihmepoika A sekä syksyllä 2017 ensi-illan saavan Betoniviidakko-musiikkinäytelmän Kimmo Virtasen kanssa Ahaa-teatteriin.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Sie oot hupiukko (kirjautumaton)
Kyllä ne kaikkein häiriintyneimmät yksilöt löytyy vihervasemmistosta jota tuokin jonniijoutavuuksien höpöttäjä edustaa... enkä ole rasisti vaikka totuuksia latelen... ja ennen kun joku väittää vastaan niin kysyn että kummastas äärilaidasta ne riehujat onkaan olleet esim itsenäisyyspäivinä?

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Helsinki Shangri-La on yksi parhaista esityksistä (räppihän ei lie laulu?) mitä Suomessa on koskaan tehty. Hectorin ja Juicen luokkaa. Muut jutut ovat aika ruusuisia... voisin listata monessa maassa monta paikka jossa valkoinen iho on punainen rätti härälle.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut