Perjantai, 28. huhtikuu 2017
Ilpo, Tuure

Keinopesään on syntynyt ensimmäinen kuutti Haukivedellä — katso pesäkuvat tästä!

21.04.201711:19
8
  • Muotoilupäällikkö Jukka Mikkonen Elomaticista näyttää miten pesä kasataan järviruokolyhteistä. Ruokopesät asennettiin Saimaalle tammikuussa ennen norpan lisääntymisajan alkua. Kuva Juha Taskinen.

  • Ruokopesän ympärille kasattiin apukinos. Lunta työntämässä innovaatioasiantuntija Pekka Koivukunnas Elomaticista ja suojelubiologi Miina Auttila Metsähallitukselta. Kuva: J.T.TASKINEN

  • Suojelubiologi Miina Auttila Metsähallitukselta ja innovaatioasiantuntija Pekka Koivukunnas Elomaticista tarkistamassa ruokopesää saimaannorpan pesälaskentojen yhteydessä huhtikuun puolivälin jälkeen. Ruokopesän vieressä näkyy norpan apukinokseen kovertama kevään myötä sulanut poikaspesä. Kuva: J.T.TASKINEN

  • Kuutti on viettänyt aikaa ruokopesän suojissa, jossa oli vielä riittävän iso jäälippa makuuhyllyksi. Pesän tarkistamisen jälkeen katon ruokolyhteet laitettiin takaisin paikoilleen ja näin pesä tarjoaa suojaa kuutille aina siihen asti kunnes pohjan jää sulaa kokonaan. Kuva: J.T.TASKINEN

Keinopesän ja apukinoksen yhdistelmään on tänä keväänä syntynyt ensimmäinen kuutti.

Pesä kasattiin ennen lisääntymiskauden alkua järviruokolyhteistä ja lumesta Savonlinnan Haukivedelle.

Poikanen on viettänyt aikaa sekä ruokopesän että apukinokseen kaivetun lumipesän suojissa.

Haukivedelle tehtiin toinenkin ruokopesä ilman apukinoksia. Se ei norppaa kiinnostanut.
— Oletuskin oli, että luontaisempi pesintäympäristö houkuttelee, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila.

Metsähallitus on kokeillut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa myös turvekupupesiä. Niitä oli tänä talvena Haukivedellä viisi.

Yhtään poikasta turvepesiin ei syntynyt, mutta nuuhkimassa niitä oli käyty.
— Turvepesät asennettiin niin aikaisin, että apukinoksia ei niiden reunoille saatu. Parissa pesässä oli silti hengitysavanto ja turvettakin oli sisäpuolelta raavittu.

Keinopesiä on ryhdytty rakentamaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Odotettavissa on norpanpesinnän kannalta liian lämpimiä talvia, ja keinopesillä voidaan tarjota suojaa vähälumisina talvina.

Menetelmien kehittäminen ja testaaminen jatkuu yhdessä Metsähallituksen ja Elomatic Oy:n kanssa. Pesät ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta.

Artikkelia muutettu lisäämällä suojelubiologi Miina Auttilan kommentit klo 12.25.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Hallille (kirjautumaton)
Tämähän on ilahduttava tieto. Lumettomina talvina saadaan pesät tehtyä järviruokolyhteistä ja jäähallilta tuodusta jään höyläyksestä syntyneestä lumesta. Jääkiekko on hyvä laji, sitä kannattamalla saadaan myös saimaannorppa pelastettua.

Lähettänyt käyttäjä Rantanen (kirjautumaton)
Joko ranta-asukkaat on häädetty 10 km säteeltä? Milloin saamme ennakkotapauksen? Pyritäänkö tällä samaan kuin takavuosina metsähallitus pakkolunasti saarten maatilat, jotka nyt muistuttavat luovutettua Karjalaa? (Pelkkää ränsistöä koko ympäristö, kaikki entiset maatilat rakennuksineen tuhoutuneet ja luhistuneet). Kenen on vastuu?

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Metsähallitus rakensi olkipesiä, mutta nimimerkki Rantanen näkyy taas kasailevan olkiukkojaan. On kätevää keksiä oma kärjistetty karikatyyri (esim. vaikka "joko ranta-asukkaat häädetty naapuri maakuntaan, kun norppa näkyi jossain selällä"), jonka jälkeen voi sitten hyökätä tätä itse keksittyä olkinukkeväitettä vastaan ja osoittaa, että taas ne piipertäjät on niin ilkeitä. Hienosti toimii.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Ihmettelin myös tuota pesän kaivelua liian aikaisin sillä nuohan eivät sula samaa tahtia kuin lumipeite ja voisi käydä veneellä paikat läpi. Hieno juttu jos nuo pesät kelpaa ja varmaan ollut suojaisampi kuin lumikasa eikä pedot revi auki helposti.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut