Tiistai, 27. kesäkuu 2017
Elviira, Elvi

Homeongelma vei terveyden

01.02.201516:20
78
  • Kirsi Nousiainen liikkuu nykyisin julkisilla paikoilla vain kemikaaleja suodattavan maskin kanssa. Kuva: Kia Kilpeläinen

Rantasalmelaisen Kirsi Nousiaisen homepiina alkoi viitisentoista vuotta sitten. Homeelle altistuminen teki hänestä lopulta kemikaaliyliherkän, minkä jälkeen normaalista arki- ja työelämästä on tullut lähes mahdotonta. Kaikki lääkäritkään eivät ole häntä uskoneet, vaan Nousiainen on saanut jopa lähetteen psykiatrin puheille.
Nousiainen kertoo altistuneensa homeelle ensimmäisen kerran omassa kodissaan. Siitä on aikaa jo yli kymmenen vuotta, eikä sisäilmaongelmista vielä tuolloin puhuttu julkisesti mitään. Oireet ilmenivät jatkuvina flunssina ja poskiontelontulehduksina sekä kolotuksena ja pakotuksena. Tuolloin Nousiainen sai astmadiagnoosin.
– Pääsin hometalosta eroon vasta neljä vuotta sitten avioeron myötä, kun muutin lasten kanssa pois. Oloni koheni heti, kun pääsin terveeseen rakennukseen.

Pari vuotta sitten Nousiainen muutti lastensa kanssa Rantasalmelle. Nousiainen sai tukitöitä kunnanvirastosta, mutta siellä työskenteleminen osoittautui varsin pian mahdottomaksi voimakkaan oireilun vuoksi. Syksyllä 2013 Nousiainen osallistui kirjanpitäjien päivitystietokoulutukseen Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella.
– Jo ovelta haistoin voimakkaan kellarin tuoksun, ja luokassa haisi viemäri. Siitä alkoi jatkuva sairastelu. Kävin koulutuksessa viisi kuukautta, kunnes lääkäri kirjoitti minulle lausunnon, jonka mukaan en voi opiskella niissä tiloissa. Koulutus jäi kesken, sillä työvoimakoulutukseen sisältyi läsnäolopakko.
Nousiaiselle puhkesi kemikaaliyliherkkyys, joka puhkeaa hänen mukaansa noin puolelle homealtistuneista. Nykyisin hän saa oireita muun muassa hajusteista, kemikaaleista, katupölystä, autojen pakokaasuista ja painomusteesta.
– Tilaan e-lehteä, koska en voi lukea tavallista paperilehteä. Kevään pahimpaan katupölyaikaan ja talven kovilla pakkasilla, jolloin pakokaasut jäävät katutasolle, vältän ulkona liikkumista. Jos kuitenkin joudun menemään ulos, olen seuraavat kaksi päivää sairaana.
Kauppareissuista Nousiainen yrittää selvitä viidessätoista minuutissa, sillä etenkin pesuaineosastot tuottavat hänelle ongelmia. Hän toivoisi, että tuoksuttomat tuotteet olisivat kaupassa eri paikassa kuin hajustetut.

Lääkärit ovat suhtautuneet Nousiaisen sairauteen vaihtelevasti. Osa on epäillyt, että vika on korvien välissä ja passittanut psykiatrin puheille.
– Psykiatri ihmetteli, mitä minä hänen luonaan teen. Hän uskoi, että muistiongelmat ja neurologiset oireet johtuvat homeelle altistumisesta.
Muistiongelmilla ja neurologisilla oireilla Nousiainen viittaa muun muassa lähimuistikatkoksiin ja hahmottamisongelmiin. Hän on muun muassa meinannut huomaamattaan ajaa toisen pyöräilijän päälle ja jäädä auton alle, koska ei reagoinut lähestyvään autoon. Mitään lääketieteellistä selitystä oireille ei ole löytynyt.

Tällä hetkellä Nousiaisella on astmadiagnoosin alla maininta siitä, että hän oireilee ilman tavanomaisille epäpuhtauksille ja kemikaaleille. Tämä ei kuitenkaan oikeuta häntä sairauspäivärahaan, minkä vuoksi kahden lapsen yksinhuoltaja on välillä taloudellisesti tiukoilla.
Työelämään paluu taas on lähes mahdotonta, koska työpaikan olisi oltava paitsi terve rakennus, myös täysin tuoksuton paikka. Oman yrityksen perustaminenkin olisi hankalaa, sillä Nousiainen on opiskellut kirjanpitäjäksi aikuisiällä eikä ole ehtinyt hankkia työkokemusta.
Nousiaisen toimeentulo koostuu tällä hetkellä työttömyyspäivärahasta ja sitä täydentävästä toimeentulotuesta.
– Meillä ostetaan vain välttämätön. Normaali arki kyllä pyörii, mutta isommista menoeristä selviäminen on hankalaa.
Nousiainen kertoo pystyvänsä elämään sairautensa kanssa mustan huumorin ja vertaistuen avulla.
– Olisin varmaan itsekin pitänyt itseäni luulosairaana, jos en olisi löytänyt Terve Sisäilma ry:n ylläpitämää Facebook-ryhmää Home sweet home. Ryhmässä asioista keskustellaan avoimesti, mutta moni sanoo, ettei uskalla kertoa oireistaan työpaikallaan leimaamisen pelossa.

Nousiainen uskoo, että homerakennusten korjaaminen ja rakennuksista huolehtiminen tulisi valtiolle ja kunnille huomattavasti halvemmaksi kuin sairastumisista aiheutuneet kustannukset. Kun sisäilmaongelmista johtuva sairaus jonain päivänä saa sosiaaliturvaan oikeuttavan diagnoosin, eläkkeiden ja sairauspäivärahojen maksaminen tulee kalliiksi.
– Minäkin olisin terveenä työkykyinen vielä 20–30 vuotta. Enkä ole ainoa, sillä meitä sairastuneita on tuhansia.
Tällä hetkellä Nousiainen etsii taas uutta asuntoa, sillä nykyisen kodin kylpyhuoneessa on havaittu kosteusongelma. Muutto uuteen asuntoon tarkoittaa taas rahanmenoa, koska todennäköisesti ainakin osa nykyisen asunnon irtaimistosta on vietävä kaatopaikalle.
– Kun terveys on mennyt, rahalla ei ole enää mitään merkitystä. Sen toivoisin myös päättäjien ymmärtävän.

Lue myös: 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä rakennusmateria... (kirjautumaton)
Markku olen kuullut että purkutuomion saaneelta rakennukselta hyödynnetään rakennusmateriaalia uudelleen hyötykäyttöön? Mitä rakennusmateriaalia? Mitä materiaalia saisi uudelleen käyttää? Kuka valvoo tätä?

Lähettänyt käyttäjä Vuosikymmen (kirjautumaton)
Kysymykseen mitä rakennusmateriaaleja voi uusiokäyttää niin voin kokemuksesta sanoa ettei käytännössä mitään jos herkkä mikrobeille. Teoriassa voisi käyttää, jos poistaa materiaalin pintakerroksen. Esimerkiksi höylää lankuista pinnan tai kaapii ikkunoista pintakäsittelyn. Homeitiöt ja siitä johtuvat mikrobit eivät ole kuin lahottajasienet, ne "pesivät" materiaalien pinnoilla. Mutta pinnan puhdistaminen on yleensä työläämpää kuin vaihtaminen. Lisäksi putsaus on jo sinänsä terveysriski.

Lähettänyt käyttäjä yksi (kirjautumaton)
Kirsille, asumisoikeusasunnosta on helpompi päästä hätätilanteessa eroon kuin vuokratakuut menettäneenä vuokra-asunnosta. Koenukkumista kannattaa pyytää.

Lähettänyt käyttäjä Nykypäivän luul... (kirjautumaton)
Suurta roolia näyttelee TTL:n Neurologi Markku Sainio joka koettaa meitä altistuneita hoitaa käyttäytymisterapialla. En usko että nuo limakalvot poisoppivat käytöstään vaikka kuinka ajattelelisin. Sainio kouluttaa lisäksi lääkäreitä tätä kyseista keinoa käyttämään. Miksikö emme kohta uskalla mennä lääkäriin ??? Jos potilaan oireita ei oteta tosissaan niin ei hän niitä enää uskalla kertoa kellekään.

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
En väitä, etteikö altistuneiden oireita vähäteltäisi, mutta ainakaan käyttäytymisterapia ei sitä automaattisesti tarkoita. Siinähän nimenomaan pyritään helpottamaan altistuneen oireita puuttumalla käyttäytymismalliin, jossa esimerkiksi jatkuva oireiden tarkkailu aiheuttaa ahdistusta ja stressiä, mitkä kuormittavat elimistöä ja siten pahentavat oireita. Rohkeasti ja avoimin mielin vain kokeilemaan! Ja tsemppiä!

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
Tämä on myös uusi suuri haaste että jo altistuneet ja monikemikaaliyliherkät saisivat oikeaa hoitoa, hoitoohjeita ja ymmärrystä oireisiin. On väärin että terveydenhoito ajaa heidät pahemmin sairastumaan vähättelemällä homerakennuksessa oireilevan ihmisen oireita. Heitä joka käsketään menemään homerakennukseen ja altisteiden välttäminen on mukamas turhaa. Se on ikävää jos potilas uskoo lääkäriä, joka väärillään neuvoillaan pahentaa tilannetta. Sainio joka väittää, että homeongelma on korvien välissä ei ajattele mitä myrkkyjä on rakennuksessa seinien välissä. Kuinka Sainio valehtelee kun .Sainio pitää kosteusvaurio-herkkyyttä suomalaisena ilmiönä, joka ei pelkästään johdu sairaasta rakennuskannasta, vaan siitä, että homeeseen liitetään Suomessa muita maita enemmän pelkoa ja huolta. Kertokaa mitä meidän pitäisi tehdä kun rakenuksia on niin paljon homeessa ja meidän ei pitäisi huolestua, ettei vaan sairastuta. Mitä niiden sairastuneiden pitäisi tehdä kun näitä pöhköpää lääkäreitä pääsee valtaan.

Lähettänyt käyttäjä MM (kirjautumaton)
Mm. Hengitysliitto on julkaisussaan homeille oireilujen olevan jo kansanterveydellinen ongelma. Myös poliitikot pitäisi nyt pistää asiasta piinapenkkiin näin vaalien alla. Vihjeeksi tämä toimittajille. Lisäksi kannattaa tutustua professori Tuula Putuksen kirjaan Home ja terveys, jos vielä epäilee homeiden terveysriskejä. Vaikeasti sairastuneiden kohdalla pitäisi tunnustaa heidän tilanteensa ja tehdä sen mukaiset hoidot ja auttamiset. Tämä tarkoittaa heidän kohdallaan altistuksen minimoimista, jotta tila ei entisestään pääse pahenemaan. Ajan mittaan jotkut voivat toipuakin jossakin määrin mutta monien kohdalla pitäisi miettiä esimerkiksi etätyön mahdollisuuksia. Myös muuttokierteisiin joutuneille pitäisi saada apua = vähäaltisteinen koti. Näillä toimenpiteillä jo saataisiin paljon aikaiseksi. Lisäksi pitäisi paneutua kunnolla rakentamisen samoin kuin remontoinnin tasoon Suomessa. Monet uudetkin kiinteistöt kärsivät kosteuvaurioista ja jopa homeista. Tämä nyt vaan on tosiasia.

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
Mitä tarkoittaa jatkuva oireiden tarkkailu. Homealtistuneella on tarkka hajuaisti. Hän arvioi helposti ihmisten vaatteista kuka tulee hometalosta. Hän haistaa homekämpät helposti. Jos ei luota vaistoonsa niin huonosti käy se on tarpeenkin tarkkailla oireitaan. Oleskelu homekämpässä tekee seuraavasta päivästä helvetin. Miksi ei luottaisi vaistoonsa ja kääntyisi pois jo ovelta. Ei tarvisi seuraavana päivänä olla kipeä ja huonovointinen.

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
Monelle meistä hometalon uhriksi joutuneelle puhkeaa toksisen homeen vaikutuksesta homesairaus, joka herkistää sitten kehon niin että se alkaa varoittaa homeista, mutta myös ihmisen tekemiä myrkkyjä kohtaan. Hajuste- ja kemikaaliyliherkkyys on kehon luontainen reaktio elimistön taisteluun lisämyrkytystä välttääkseen. Mutta eläessäni hajusteetonta ja kemikaalitonta sekä homeetonta elämää on kehoni alkanut puhdistua ja voida paremmin. Onneksi löysin hyvän terveen kodin!

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut