Sunnuntai, 25. kesäkuu 2017
Uuno

Ilouutisia saimaannorpan pesälaskennasta - katso video!

Päivitetty: 01.04.201410:00
47
  • Apukinospaikoilta on tähän mennessä havainnot 27 kuutista. Nyt kuutit ovat enimmäkseen avojäällä, koska valtaosa pesäpaikoista on sulanut. – Tässä vaiheessa kevättä ne osaavat jo uida ja kylmyydeltä niitä suojaa pörröinen kuuttivilla, kertoo suojelubiologi Tuomo Kokkonen. Kuva: Timo Seppäläinen

Saimaannorpan pesälaskentaa on tehty reilun viikon verran, ja tähän mennessä on tehty havainnot 27:sta apukinospaikoilla syntyneestä kuutista.

Metsähallituksen suojelubiologin Tuomo Kokkosen mukaan lukema kertoo siitä, että apukinoksista on ollut helmi-maaliskuun taitteessa iso hyöty: emät ovat löytäneet kinospaikkoja ja synnyttäneet niihin poikasia.

Erikoinen talvi on aikaistanut pesälaskentaa, ja keliolosuhteet ovat poikkeukselliset: rannoilla ei ole luonnostaan enää lunta ja ja talven aikana tehdyt apukinokset ovat pääosin sulaneet pois.

Kuutit ovat nyt enimmäkseen avojäällä.

Kun ne ovat selvinneet ensimmäisistä elinviikoista, niiden selviytymismahdollisuudet ovat jo paremmat. Kuitenkin muun muassa jäällä liikkuvat petoeläimet, ketut ja ilvekset, voivat olla uhkana niille.

Pesälaskennat jatkuvat vielä pari viikkoa ja tarkempaa tietoa kuuttien lukumäärästä voidaan odottaa huhtikuun lopulla.

Apukinoksia kolattiin eri puolilla Saimaata helmikuun alussa, ja niitä tehtiin kaikkiaan 241 noin sadan vapaaehtoisen avulla.

Pohjoisimmat apukinoksista ovat Rääkkylässä ja alimmat Kyläniemen eteläpuolella. Eniten kinoksia kolattiin Pihlajavedelle ja Haukivedelle – saimaannorpan keskeisimmille esiintymisalueille.

Toiminnan dokumentoimiseksi pesälaskennassa on keskitytty käymään niillä paikoilla, joihin apukinoksia tehtiin.

– Muuten tehdään yleishavainnointia. Koska luonnostaan ei ole kinoksia, paikkoja, mihin kunnollista pesäpaikkaa olisi voinut tehdä, niin jälkien havainnointi on paljon tavallista vaikeampaa.

Kokkonen kertoo, että tällä hetkellä keväältä on tiedossa neljä kuollutta poikasta, joiden kuolinsyyt liittynevät syntymähetken ankariin olosuhteisiin.

Lue myös: 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
Kukaan ei kyseenalaista sitä, että apukinoksista olisi haittaa, mutta miksi sinne kinoksille pitää mennä meluamaan ja häiritsemään norppia ja kuutteja kun niillä on imetysvaihe. Kun sinne mennään hydrokopterien kanssa tutkimaan paikkoja, niin emo pakosukeltaa ja kuutti painuu perässä jään alle. Olen varma, että kaikki kuutit eivät selviydy siitä sukelluksesta. Tutkijat ovat kieltämässä jopa ihmisen liikkumisen esimerkiksi hiihtäen pesimä alueilla, pitäen sitä kuutin kannalta kohtalokkaana. En tajua heidän toimintaa, kun mennään sellaisella kalustolla ja varta vasten pesimä paikolle.

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (kirjautumaton)
Taas tänään saimme kuulla ja nähdä positiivisia uutisia Savonlinnasta mtv3 uutisissa. Kyllä suomalaiset tuntevat Savonlinnan kahdesta asiasta; Norppa ja Oopperajuhlat! Tärkeitä, positiivisia asioita tarvitaan, jotta kaupunki säilyy mielenkiintoisena, tärkeänä ja turistit ja mökkiläiset tuovat rahansa ja osaamisensa alueelle myös jatkossa. Hienoa, että myös muualla asuvat osallistuivat vapaaehtoisina apukinosten rakentamiseen ja osaltaan auttoivat kuuttien alkutaivalta ja toivat hyvää mainosta alueelle.

Lähettänyt käyttäjä Rantanen (kirjautumaton)
Virallisen suojelijan asemaan päässyt WWF uutisoi jo näinkin: http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Saimaannorppien-kuuttien-laskennat-paattyneet-411.a Eipä siis tullut pelättyä katastrofia, mutta tiedotteessa kielletään silti viemästä verkkoja avoveteen, kun "kuutit hukkuisivat varmasti". Itselläni ja suvullani on ympärivuotista verkonpitokokemusta esim. Saimaalta ja Laatokalta niin pitkästi kuin ihmismuisti yltää, toista sataa vuotta vähintäänkin, ja yhtään kuuttia ei ole meidän toimestamme verkoilla tapettu. Mihin mahtanee perustua tuon "asiantuntijan" tieto hylkeen poikasten varmasta tarttumisesta verkkoihin ja vieläpä hukkumisesta, kun lisäksi tiedetään, että nykyverkot ovat naurettavan heiveröisiä seitteja entisiin nylon- ja pumpuliverkkoihin verrattuna? Ettei olisi eläinparkojen selässä jotain sinne kuulumatonta, joka tarttuu mihin vain? Ihan hyvällä, saa kai sitä asiallisia kysellä.

Lähettänyt käyttäjä Markku (kirjautumaton)
Tämä on pitkään aikaan paras uutinen Savonlinnan seudulta. Tässä on paljon hyvää: eräs uhanalaisimmista eläinlajeista saattaa elpyä ja auttaa pitämään seutukunnan matkailuelinkeinoa elossa. Tärkein opetus ja paras uutinen on, että ihmisten vapaaehtoisella työllä luonnon hyväksi on merkitystä. Saimaan norppa kuuluu Saimaalle. Isot kiitokset kaikille kolaajille. Pitäkää välineet valmiina, jos vaikka jatkossakin tarvitaan.

Lähettänyt käyttäjä T.C. (kirjautumaton)
Olen hyvin skeptinen laskentaan, ja kaikkeen, mitä Itä Suomen yliopisto tekee. Esim norppaa ja muikkua on tutkittu vuosia usealla miljoonalla eurolla. Kummankin tulokset kiteytettiin lauseen: "Norppa/muikku liikkuu yllättävän suurella alueella." Saman olis Saimaan kalastaja kertonut Koskispullon hinnalla ja tarkemmin! Jos yliopisto ei osaa halkaista vitamiinipilleria labrassa oikein mitä ne luonnossa saa oikein? Tuskin mitään.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut