Tiistai, 19. syyskuu 2017
Reija

Aivotutkimuksissa soittoharrastuksen on havaittu muuttavan aivojen rakennetta sekä kehittävän älykkyysosamäärää ja motorisia taitoja — "Lapsilla muutoksia tapahtuu jo kuukausien harrastamisen aikana."

11.09.201720:51
3
  • Aivotutkimuksissa jousisoittajien aivoissa on havaittu muutoksia vasemman käden pikkurormen edustusalueella. Kuvassa Savonlinnan Oopperajuhlaorkesterin jousistoa. Kuva: Soila Puurtinen

Kun viulisti antautuu soittoon, kuulemme itse asiassa tuhansien tuntien harjoittelun tuloksen. Millaisen jäljen tämä harjoittelu on jättänyt aivoihin?

— Musiikin vaikutuksista aivoihin on tehty paljon tutkimuksia. Tutkimuksissa on vertailtu musiikkia aktiivisesti harrastaneiden, eli käytännössä ammattimuusikoiden, aivoja sellaisten henkilöiden aivoihin, joilla musiikkitaustaa ei ole, psykologian dosentti Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo.

Särkämön mukaan kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana tieteellinen näyttö siitä, että musiikki saa aikaan pitkäkestoisia muutoksia aivojen rakenteessa, on lisääntynyt. Soittamisen myötä tiettyjen aivoalueiden suhteellinen tilavuus kasvaa ja aivojen eri osien yhteistoiminta lisääntyy. Muutokset aivoissa eivät kuitenkaan tapahdu samalla hetkellä, kun soitin nostetaan kotelosta.

— Rakenteelliset muutokset aivoissa vaativat suuren määrän harjoittelua. Oppimisen psykologiassa puhutaan, että vaatii 10 000 tuntia, että kehittyy jossakin asiassa todella hyväksi.

Rakenteellisten muutosten ohella soittoharrastus kehittää motorisia-, auditiivisia- ja kongnitiivisia taitoja. Lapsilla soittoharrastuksen aloittamisen on havaittu kehittävän päättelysuoriutumista, eli älykkyysosamäärää, sekä keskittymiskykyä.

— Musiikkiharrastusta on myös jossakin määrin linkitetty matemaattisiin taitoihin, avaruudelliseen hahmottamiseen ja kielellisiin taitoihin. Motivoitunut harjoittelu kehittää myös yleistä oppimiskykyä ja muistikapasiteettia.

 

Särkämön mukaan valtaosa aivotutkimuksista on tehty nuorille ja aikuisille, jotka ovat aloittaneet soittoharrastamisen lapsena ja jatkaneet soittamista läpi elämän.

— Seitsemän vuotta on maaginen luku, jota tutkimuksissa esitetään. Jos soittamisen aloittaa ennen seitsemää ikävuotta, muutokset aivoissa ovat huomattavasti selkeämpiä ja voimakkaampia verrattuna myöhemmin aloittaneisiin.

Lapsilla muutoksia aivoissa tapahtuu jo kuukausien harrastamisen aikana. Tämä kuitenkin edellyttää intensiivistä harjoittelua.

— Toki soittamisen voi aloittaa milloin vain. Jos esimerkiksi 75-vuotiaana aloittaa pianonsoiton, saattaa se kehittää työmuistia ja toiminnanohjausta, ja kompensoida ikääntymiseen vaikutuksia.

 

Musiikin positiivisten vaikutusten vuoksi Särkämö kannustaa kaikkia kokeilemaan musiikkia. Hän korostaa, että harrastamisen voi aloittaa lähtötasosta riippumatta. Soittotunneille ketään ei kuitenkaan kannata pakottaa.

— Kaiken sen taustalla, miten musiikki vaikuttaa aivoihin, on musiikin miellyttävyys, palkitsevuus ja oma motivaatio. Jos tätä ei ole, se vie pohjan kehittymiseltä.

Mitä soitinta soitat?


Pianoa0%
Kitaraa0%
Viulua0%
Nokkahuilua0%
Puhallinsoitinta0%
Rumpuja0%
Jotain muuta, mitä?0%

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Musiikin positiiviset vaikutukset ihmisen oppimiseen on tiedetty jo pitkään. Kummasti on musiikkiluokillakin kovemmat keskiarvot muistakin aineista, vaikka niiden tuntimääristä joudutaan hieman nipistämään. Mutta aina löytyy päättäjä joka haluaa tavalla tai toisella tasapäistää --> resursseja pois. Mielummin tasapäistettäisiin kaikki luokat musiikki- ja kuvaamataitoluokiksi. (Liikunnan roolia vähättelemättä).

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

17.09. 12:11

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut