Torstai, 29. kesäkuu 2017
Pekka, Petri, Petra

Presidentti Mauno Koivisto on kuollut

12.05.201722:21
10
  • Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkossa 15. huhtikuuta 2015. Kuvassa presidentti Mauno Koivisto.

    Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan. Kuva: Timo Korhonen

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Meilahden sairaalassa, Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa. Presidentti Mauno Henrik Koivisto oli kuollessaan 93-vuotias.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Lue myös: 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Rauha Hänen mui... (kirjautumaton)
Rauha Hänen muistolleen. Koivisto vei mukanaan "Koiviston konklaavin" tiedot. Outoa kun nykyiset Koiviston puolueen kannattajat vaativat avoimuutta haluten kieltää mm. hallintarekisterin. Mistä johtuu demareiden "valikoiva avoimuus" Miksi he eivät nyt vaadi, että valtiovalta avaa Koiviston konklaavin salaiseksi luokitellut kansiot joiden päätökset koskettivat lähes jokaista kansalaista kun 90-luvun lama hoidettiin huonosti. Siihen löytyy vastaus Koiviston konlaavin asiakirjoista.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Nm. Rauha Hänen mui..., mikähän tällainen konklaavi on, josta kerrot? Ja mitä asiakirjoja oikein tarkoitat? Mistä olet tuollaisista asiakirjoista kuullutkin? Vai onko niin, että nyt on sille kuuluisalle foliohatulle tarvetta? Vielä tuosta ”90-luvun lamasta”: Ketkähän sitä lamaa olivat hoitamassa tuolloin 1990-luvun alkuvuosina? Saman köörin ministerit kuin tänäkin päivänä ovat muka laittamassa asiat kuntoon ja Suomen nousuun. Ja hyvin hoitikin Esko Ahon porukka asiat kuntoon! Tuhansia pikku firmoja nurin, mielenterveyspotilaat kotihoitoon ja kaduille, itsemurhien määrä lisääntyi huimasti, tavallisen kansalaisen elämisen olot huononivat, jne. jne. eri asioita, joita kaikkia ei vieläkään ole saatu korjattua, eikä muuten saada koskaan korjattuakaan. Ja näiden tämän päivän hyväkkäiden jälkeen jälki tulee olemaan ihan samanlaista. Tosin sillä poikkeuksella, että näiden nykyisten suhareiden kavereiden lompakot ovat paljon paksummat ja veronmaksu paljon pienenpää kuin tuon 1990-luvun porukan toimien jälkeen.

Lähettänyt käyttäjä historia (kirjautumaton)
Koiviston konklaaviksi kutsutaan presidentti Mauno Koiviston koolle kutsumaa tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajien tapaamista 6. toukokuuta 1992. Presidentinlinnaan kokoontui silloin noin 30 henkeä, muun muassa korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano. Arvellaan, että tässä tapaamisessa Koivisto painosti korkeimman oikeuden jäseniä olemaan myötämielisempiä pankeille velallisten ja pankkien välisissä oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas muistelee:[1] "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Koivisto piti erityisesti Korkeimman oikeuden 3.4.1992 tekemää päätöstä, jonka mukaan pankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti nostaa lainansaajan korkoa, virheellisenä. Koiviston mielestä tuomioistuinten oli ajateltava erityisesti pankkien asemaa. Pankit kärsivät massiivisista ongelmaluotoista toisaalta talouslaman vuoksi ja toisaalta siksi, että ne halusivat periä luotoista devalvaatiokorotukset, mikä oli monelle yritykselle liikaa. On väitetty, että kokouksen jälkeen Korkeimman oikeuden linja muuttuikin velallisia kohtaan ankarammaks Koiviston keskusteluista on olemassa muistiinpanot. Presidentti Tarja Halonen kuitenkin päätti salata ne ulkopuolisilta

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut