Tiistai, 19. syyskuu 2017
Reija

Punahilkka on raikas ja hupsu satu koko perheelle

11.07.201622:00
  • Punahilkka-oopperassa loikkii myös pupujusseja. Kuva: Soila Puurtinen

Savonlinnan Oopperajuhlat: Jiri Pauer: Punahilkka. Suomen kantaesitys Savonlinnasalissa 11.7. Libretto: Míla Mellanová, suomennos: Erkki Pullinen; musiikin sovitus: Matti Makkonen. Tuotanto ESMO ry. Musiikinjohto: Jenna Ristilä; ohjaus: Ville Saukkonen, lavastus ja puvut: Tyra Therman, valaistuksen suunnittelu: Jussi Mykkänen, koreografia: Elina Orpana. Rooleissa Sanna Matinniemi, Maiju Vaahtoluoto, Sampo Haapaniemi, Markus Suihkonen, Päivi Pylvänäinen, Hanna Seppänen, Mariia Bertus, Saara Silvennoinen, Mari Karjalainen, tanssijat: Suvi Nieminen, Eveliina Raaska, Riikka Littunen. Orkesteri: Jenna Ristilä, piano, Anna-Maija Saari, klarinetti, ja Chun Yoo-jung, viulu.

Maanantaina koettiin Savonlinnassa Suomen kantaesitys, ja millainen! Tsekkiläisen Jiři Pauerin satuooppera Punahilkka on raikas ja hauska, täynnä iloisia yksityiskohtia ja vauhdikkaita hetkiä, mutta myös huolta ja lämpöä.

Pauer ei kosiskele lapsiyleisöä, vaan musiikki se on ihan oikeaa, värikästä ja hurjaa. ESMO-trio, Jenna Ristilä, Anna-Maija Saari ja Chun Yoo-jung, suoriutuivat komeasti vaativasta tehtävästä. Matti Makkosen triosovitus toimii: piano, viulu ja klarinetti loivat tehoja ja tunnelmia tarinan taakse. Välillä klarinetti naukui kissan kanssa, välillä piano jyrisi sutena.

Tyra Therman on luonut visuaalisen folklore-satumaailman, jossa näkyy piirteitä Chagallilta ja viitteitä sosialismiin. Syntyy moderni, raikas ja samalla nostalginen satumaailma.

Ooppera yhdistää kaksi susisatua, Punahilkan ja Kolme pientä kiliä jouhevaksi tarinaksi, jossa paha, siis susi, saa palkkansa. Lavalle on paljon hauskoja eläimiä, joilla jokaisella on tärkeä tehtävä juonen kuljetuksessa. Tanssivat puput vievät tarinaa eteenpäin ja kommentoivat ilmeillään tapahtunutta. Ajallisesti puput ovat pääosassa.

Kun laulua on melko vähän, on muulle ilmaisulle tilaa. Myös laulajat saivat tanssia, hyppiä ja hiiviskellä. Pikkukatsojille riittää seurattavaa.

Libretisti antaa vain ihmishahmojen puhua. Eläimet käyttävät vain äänteitä: kiliperhe mäkättää, kissa maukuilee tyhjää vatsaansa, susi mörisee tratatataansa ja kerran ulvaiseekin.  Punahilkka, Metsästäjä ja Mummi eivät hekään paljoa puhu, vain tärkeimmät.

Ville Saukkosen osuva ohjaus ja Elina Orpana koreografia nivoutuvat tiukasti yhteen, ja kokonaisuus on riemastuttava.

Päivi Pylvänäisen kissimirri venyttelee ja mouruilee tyhjää vatsaansa, kiliäiti Hanna Seppänen ja kililauma Mariia Bertus, Saara Silvennoinen ja Mari Karjalainen töpöttävät hassusti, läähättävät ja höppänöivät aina laumassa.

Susi Markus Suihkonen on mahtava ilmestys: suuri ja harmaakarvainen. Susi on voimahahmo, jossa yhdistyvät pelko ja hassuus: hän syö kilit ja muuttuu muodottoman pulleaksi. Siihen vielä mummin yöpuku päälle, ja farssi on valmis. Suihkosen basso välähtää paikoin.

Tummaäänisen Maiju Vaahtoluodon mummi on lämmin ja herttainen, karrikatyyrihahmo on valloittava. Sampo Haapaniemen valoisa baritoni kalskahtaa miehekkäästi, niinkuin metsästäjän kuuluukin.

Savonlinnan Oopperajuhlat teki hienon teon antaessaan lastenoopperan tuotantovastuun nuorelle Etelä-Savon musiikki- ja oopperayhdistykselle. Lavalla onkin suuri joukko Savonlinnan alueella kasvaneita taiteen ammattilaisia. Punahilkasta kannattaa olla ylpeä.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

17.09. 12:11

 

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut