Tiistai, 28. helmikuu 2017
Onni

Kesädekkari: Tähdettömän taivaan alla, 20/31

20.07.201414:00
Itä-Savon kesädekkari
Matti Rautiainen
20 / 31
 
Joel Lehtosen patsaan juurelta löytyy kuolleena poliisin vanha tuttu, Pajusen Jaska. Poliisi otaksuu Pajusen saaneen puukosta juoppojen välisessä tappelussa. Kun uusia ruumiita alkaa ilmestyä Savonlinnan laitamaille, Pajusenkin murha joutuu uudelleen tarkasteltavaksi. Kun samalla Itä-Savossa ilmestyy lainauksia Joel Lehtosen Putkinotkosta, joilla näyttää olevan yhteys surmiin, tapon sijaan poliisilla on vastassaan häikäilemätön, poliisin kanssa kissa ja hiiri -leikkiin ryhtynyt kylmäverinen murhaaja.
 
Karin heräsi aikaisin, pakkasi eväät ja lähti pyöräilemään kohti Putkinotkoa katsomaan Niikon kesäpaikkaa. Kyseessä oli tiestä vähän syrjässä oleva metsäpalsta, jossa oli lautamökki, sauna ja pieni varastorakennus. Tietä perille ei ollut lainkaan, vaan sinne laskeuduttiin pientä polkua pitkin päätieltä reilut pari sataa metriä. Polku oli hyvässä kunnossa, mikä kertoi ainakin siitä, että sitä oli kävelty ahkerasti.
– Mie tuli kahtomaan, ku iha tuntematon pyörä oli laitettu polun varteen, että kuka se tiällä oikein käpsehtii, noin 50-vuotias mies sanoi ja säikäytti samalla mökin ikkunasta sisään kurkkivan Karinin.
– Huomenta, Karin vastasi, ihan luvallisella asialla tässä ollaan, Karin yritti sanoa niin itsevarmasti kuin jännitykseltään pystyi. Olen poliisista, Karin Hirn, Karin sanoi ja kätteli pihalle tullutta miestä.
– Kari Niikko, mies vastasi, Simon serkkuja. Vai että ihan sunnuntaina tällaisissa töissä, mies vastasi vähän epäilevällä äänellä. Eikös se Simo kellahtanut ihan tapaturmaisesti puupinon alle?
– Kyllä, mutta ihan täyttä varmuutta siitä, kuinka tapaturmainen se kuolema oli, meillä ei ole, joten siksi teemme vähän lisätutkimuksia. Itse asiassa olen kyllä viettämässä vapaapäivää. Olen pyörälenkillä ja ajattelin samalla käydä tässä mökillä, kun kuulimme, että tämä oli Simo Niikolle rakas paikka.
– En nyt nii rakkaasta tiiä. Eipä tuota täällä mahottomasti näkyny. Joskus kävi jonkun emännän kanssa. Ei se täällä itsekseen viihtyny.
– Eikö? Karin sanoi yllättyneenä.
– No jaa, sellane lukutoukkahan se oli, oli aina, istu pirtin nurkassa ja luki, kaiken mitä käsiinsä sai, mutta ei se näistä mehtähommista nii välittäny. Mie se tämän tönökii hälle rakensin, ja oon pitäny vähä silmällä. En toki hyvää hyvyyttäni. Vaihdettiin työ metsään, tuolta minun taloni hujakoilta.
– Sanoitte, että Simolla oli täällä usein naisen kanssa.
– Sinutella soppii, Kari Niikko vastasi. Juu, joku emäntä sillä kainalossa oli, kun se tänne tuli, useimmiten, mutta ei se usseinkaan sama ollunna, vaan eri emäntä. Ei nyt joka kerta, mutta kuitennii, kyllä niitä on vuosien varrella usseempi ollu. En kyllä kettään niistä oo tavannu, mutta tiiän kyllä, mies hymähti ja iski silmää.  
Karin nyökkäsi tietäväisenä ja antoi miehen jatkaa juttuaan.
– En mie sillä, että utelias oisin, Simo ite sano, että kahtele mökin perrään ja miehä kahtelin, Kari Niikko sanoi ja iski uudelleen silmää.
– Eli useita naisia, mutta ette ketään tunnistanut.
– Ei ollu tuttuja, mutta sitä mie ihmettelin, että ne ihan ku näyttivät pikkasen nuoremmilta kuin Simo, va on tuo näkökii toisaalta pikkasen heikko.
– Ette koskaan keskustellut asiasta Simon kanssa.
– Ei se poika mittää haastellu, vaikka eihä se epäystävällinenkää ollu, ujo vaan, mutta kyllä myö näistä mökkiasioista oltiin sovittu, jotta sen verra puheissa oltiin.
– Simo ei tainnut alkoholia ottaa?
– Ei! En pisaraakaan nähny sen miehen ottavan, Kari sanoi ehdottomalla äänellä.
– Pääsisiköhän tuota mökkiä katsomaan sisältä? Karin kysyi toiveikkaasti.
– No ainahan sitä sen verran voi mökkiä näyttää, ku ollaan virkatoimituksessa.
 
Mökki oli sisältä todella siisti. Tupa ja makuukammari oli sisutettu modernisti, ja kirjahyllyjä kulki tuvan joka seinustalla.
– Mites täällä haisee kaasu? Kari sanoi ja tarkasti mökissä olevat kaksi kaasupulloa. Ei nämä kyllä auki ole. Ihan tällä ois joku ollu, ihan äsken. Tuli ihan sellainen tunne tuonne selkäpiihin, Kari jatkoi.
– Ette ole kuitenkaan nähnyt täällä ketään liikkumassa?
– No eilisestä en tiijä, kun tuli käytyä emännän kanssa Kitteellä tanssimassa, ku se uus tangokuningatar oli siellä laulamassa.
Karin vilkaisi ennen lähtöään vielä kaappeihin, enemmän näyttääkseen Kari Niikolle poliisin toimintaa kuin etsiäkseen jotain.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

27.02. 09:12

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä