Perjantai, 21. heinäkuu 2017
Johanna, Hanna, Jenni

Puheenvuoro: Kaskimaasta biotalousalueeksi

15.07.201707:30

Sata vuotta sitten Etelä-Savo näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Kaskeamisen vuoksi laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei juuri ollut ja ihmiset asuivat pääosin maaseudulla. Lehmät laidunsivat vapaasti risu- ja kiviaidoin rajatuissa lähimetsiköissä. Tiestö oli harvaa ja sen vuoksi vesistöt olivat merkittäviä kulkuväyliä, niitä pitkin uitettiin puita ja kuljetettiin sekä tavaraa että ihmisiä.
Maisemapiirteiden mukaan Suomi on yleensä jaettu maisemallisiin suuralueisiin. Etelä-Savon kuuluu pääosin Järvi-Suomen suuralueeseen, jolle on tyypillistä maiseman vaihtelevuus ja pienipiirteisyys sekä suuri vesistöisyys. Jääkauden muokkaamalle maastolle on tyypillistä suuntautuminen luoteesta kaakkoon.
 
Kaskeaminen alkoi muuttaa Etelä-Savon luonnonympäristöä kulttuuriympäristöksi. Etelä-Savossa varhaisempia merkkejä kaskeamisesta on rautakauden puolivälistä noin 500 jKr.
Vuosien 1500—1860 välille ajoittuu alueen kaskikulttuurin huippuvaihe, joka merkitsi avoimen kaski- ja laidunmaiseman kehittymistä sekä puulajisuhteiden muutosta. Isojaon myötä loppuivat vapaan kaskimetsän valtaamisen mahdollisuudet, ja puunjalostusteollisuuden synty nosti metsien puuston rahallista arvoa. Tämä teki kaskeamisen kannattamattomaksi ja tapahtui yhä enemmän peltoviljelyyn siirtymistä.
Kaskeaminen loppui käytännössä Etelä-Savossa ensimmäiseen maailmansotaan mennessä, vaikka viimeisimmät pienimuotoiset kasket lienee poltettu niinkin myöhään kun 1950-luvun puolivälissä.
Karjatalous ja peltoviljely kiinnitti asutuksen paikalleen. 1900-luvun alussa heinänviljely pelloissa yleistyi, jolloin luonnonniittyjen merkitys maataloudelle väheni. Peltomaisemassa maiseman avoimuus säilyi ja maisema osin monipuolistui.
Heinänviljelyn mukana ilmestyivät pelloille myös heinäladot. Pelto- ja niittymaisemat alkoivat sulautua toisiinsa. Toisaalta pellon ja metsän välille tehoviljely ja metsänhoito toivat jyrkän rajan. Kaskeamisen jälkeen metsät alkoivat nopeasti järeytyä.
 Metsänhoidossa otettiin käyttöön keinollinen uudistaminen, jossa avohakkuualoille istutettiin havupuuta tai kylvettiin havupuiden siemeniä. Samalla kehitettiin luontaisen uudistamisen menetelmiä, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita. Aktiivisen metsänhoidon seurauksena metsämaisema alkoi sulkeutua ja havupuuvaltaistua.

Kolmas Etelä-Savon maiseman murros on rakennemuutoksen aika. Maalaismaisema ja kulttuuriympäristö on köyhtynyt peltojen umpeenkasvun ja avoimen maiseman vähenemisestä. Rakennemuutos on seurausta mm. ylituotannon leikkaamisesta ja koneellistumisesta, jolloin työvoiman tarve on vähentynyt maaseudulla. Väestöä on muuttanut kaupunkeihin ja muuttoliike jatkuu edelleen voimakkaana. Tiloja on autioitunut ja peltoja metsitetty.
Euroopan Unioni toi Suomeen suuret karjatilat, joiden tuloksena on myös jouduttu uudelleen raivaamaan peltoalaa. Huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt metsien käyttöä energialähteenä ja biotalous onkin yksi hallituksen kärkihankkeista.
Pitkällä aikavälillä metsien käytön lisääntyminen tulee jälleen näkymään maiseman avartumisena, tosin muutos ei taida olla yhtä esteettinen kuin pellonraivauksen seurauksena syntynyt avoimuus.

EU on kasvattanut myös kiinnostusta maisemanhoitoon. Siihen kannustavat erilaiset hankkeet sekä maatalouden ympäristösopimukset, joissa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitamisesta maksetaan korvaus.
Lisäksi Etelä-Savon ely-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat laatineet maisemanhoitosuunnitelmia ja rakennustapaohjeita sekä kartoittaneet maaseutumaisemia ja niiden vanhaa rakennuskantaa.
Maisema- ja rakennusinventoinnit on viety Etelä-Savon kulttuuriperintötietokantaan, jossa on tällä hetkellä tiedot 473 alueesta ja 2 558 kohteesta. Tietokannasta on julkaisu myös avoimet Etelä-Savon kulttuuriperintösivut, www.esku.fi, joilla on kohde- ja aluetiedon lisäksi myös artikkeleita koskien Etelä-Savon kulttuurimaisemaa ja historiaa.

Sanna Poutamo
ympäristöpäällikkö
Etelä-Savon maakuntaliitto

Sirpa Peltonen
maankäyttöasiantuntija
Etelä-Savon ely-keskus

 

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä