Lauantai, 19. elokuu 2017
Mauno, Maunu

Päätoimittajalta: Monipuolinen kielitaito on sivistystä, vastuu elinkeinoelämästä ei kuulu 7.-luokkalaisille

18.06.201709:00
28
  • Tiina Ojutkangas

Kävin Ahvenanmaalla, en ollut seminaarissa tai tehnyt kauppaa. Olin ystävän luona kylässä ja lomailin lähisuvun kanssa. Minulle ei tullut mieleen, että ”fan”, kun on pitänyt opiskella pakkoruotsia turhan takia. Olen ollut lukemattomia kertoja tilanteissa, joissa on pitänyt osata ruotsia. Joskus työn takia, mutta erityisesti ja yleensä ”siviilielämän” vuoksi.

Itä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa kielivalintojen väljentämistä Itä-Suomessa. Virasto on antanut lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Luonnoksen mukaan alueellisesti olisi mahdollista kokeilla nykyisestä poikkeavaa kielivalikoimaa, joka ei sisältäisi niin sanottua pakkoruotsia.
Aluehallintoviraston mukaan kieliopinnoissa on otettava huomioon alueellisuus: Venäjän kielen puute jarruttaa matkailua ja kauppaa. Viraston mielestä ruotsin kielen vaatimista myös myöhemmissä elämänvaiheissa tulisi väljentää kokeiluun osallistuvien osalta. Ruotsin kielen pakollisuuttahan on perusteltu sillä, että viranhaltijoiden ”virkamiesten” pitää osata ruotsia. Itä-Suomessa ruotsia tarvitaan virastoissa harvoin.

Kielitaidon liittäminen seutuun, jossa asutaan lapsena ja nuorena, on lyhytnäköistä. Maailma on suuri ja avoin, ihmiset muuttavat, matkustavat ja tekevät monenlaisia asioita elämässään. Vaikka oma itäsuomalainen kunta olisi maailman rakkain 12-vuotiaana, saattaa tie viedä Tukholman kautta Vaasaan tai Helsinkiin. 7.-luokkalainen ratkaisuineen ei ole vastuussa itäsuomalaisesta elinkeinoelämästä.
Ruotsia ei tarvitse osata siksi, että saattaa ryhtyä virkamieheksi. On arvokasta, että kaksikielisessä maassa puhutaan, osataan ja arvostetaan ruotsin kieltä. Pohjoismaissa kielitaidolla on merkitystä, se antaa mahdollisuuksia työllistyä ja sopeutua naapurimaihin. Muiden ihmisten kanssa kommunikoiminen on paljon muutakin kuin muodollista kielitaitoa.

Suomalaisen koululaitoksen pitäisi mahdollistaa monen kielen opiskeleminen. Monipuolinen kielitaito on sivistystä ja ilman sivistystä meillä ei ole paljon mitään. Sama ihminen pystyy opiskelemaan suomea, ruotsia, venäjää ja englantia. Kaikilla ei kielten oppiminen ole yhtä luontaista kuin toisilla, mutta oppimisen esteet voivat olla myös asenteissa. Missä koululaiset mahtavat opiskella asenteitaan? Kotona kenties?
On suurenmoista, jos Itä-Suomessa on mahdollista opiskella venäjän kieltä ja kulttuurimme ja mahdollisuutemme toimia elinkeinoelämässä paranevat. Venäjän kieltä äidinkielenään osaavia ihmisiä asuu Suomessa ja Savonlinnan seudulla niin paljon, että matkailun ja muiden palveluammattien tarpeet olisi mahdollista toteuttaa. Pitää vain tajuta Suomessa asuvan venäläisväestön arvo täällä ja Venäjä-yhteistyössä.
 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Ihminen joka on uusrälssissä jaksaa valehdella historiallisen alistusaseman jäänteen puolesta. Suomessa pitäisi voida valita itse millä tavoin itseään sivistää ja ruotsin kieli ei ole mitenkään oleellinen osa tuota sivistystä. Uusrälssi höpöttää pakkojen puolesta, koska se on heidän tehtävänsä joka takaa ylimielisen aseman todellisten herrojen ja kansan välissä. Ainoa huono juttu tässä on se, että kansa ei enää usko kaikkea mitä uusrälssi selostaa.

Lähettänyt käyttäjä Tellus
Härrekuud; Jatkuvaa tietoista manipulaatiota yhden kielen osalta. Kyse on pakollisesta kielestä ja kumma kyllä kun kaikki peräänkuuluttavat valinnanvapautta niin tässä ollaan sitten aivan eri linjoilla. Lukekaa ruotsia jos haluatte mutta älkää pakottako - tästä on kyse. Ei ruotsin kieli ole = sivistys. Mitä tekee nuori kielellä jota ei oikeasti osaa edes puhua vaikka on opiskellut. Omat lapseni ovat saaneet parhaat työpaikat osaamalla erinomaisesti englantia sekä kirjallisesti että puhuttuna. Ruotsi mielletään vain lisänä muiden kielien joukossa eikä sitä useimmiten edes edellytetä.

Lähettänyt käyttäjä Åke (kirjautumaton)
Toki hyvä kielitaito on sivistystä ruotsi siinä muiden ohella. Mutta kirjoittajan yhtälö ei nyt vain toimi kunnolla. Tuo ehdotettu runsas kielivalikoima tarkoittaisi muiden sivistävien aineiden vähentämistä, sillä oppituntien määrä on rajallinen. Vähennetäänkö matematiikan-, historian-, äidinkielen-, liikunnan- tai jonkin muun aineen opetusta? Tukekaamme kielten opiskelua, mutta annettakoon myös mahdollisuus valita ilman pakkoa.

Lähettänyt käyttäjä God dag (kirjautumaton)
Kun Suomi on virallisesti 2-kielinen niin pitää virkamiehen Kiteelläkin osata ruotsia, jos sattuisi joku ruottinkielinen tulemaan. Piru kun kuitenkin tuppaavat enemmä puhumaan tota venättä nuo vieraskieliset.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Toimittaja perustelee ruotsin kielen tärkeyttä omien valintojensa, sekä ystäviensa kielivalikoiman perusteella. Kaikilla ei ole ruotsinkielisiä ystäviä, eikä halua yrittää hakeutua ruotsinkielisten seuraan. 7. -luokkalainen on kuitenkin liian nuori tekemään päätöksiä, joilla voi olla erittäin suurta merkitystä hänen tulevaisuutensa kannalta. Niin kauan kuin ruotsin osaaminen on Suomessa moniin virkoihin pääsyn kannalta pakollista, ei lapsia tule asettaa tilanteeseen, joissa heidän on päätettävä joitain vaihtoehtoja poissulkevasti heidän tulevaisuuteensa vaikuttavista asioista.

Lähettänyt käyttäjä Kielipäinen (kirjautumaton)
Opiskelin lukiossa saksaa ja ranskaa ruotsin ja englannin lisäksi. Yläasteelta saakka silloinen pitkä ranska ja lukiossa "lyhyt" saksa. Kirjoitin niiden lisäksi äidinkielen ja lyhyen matematiikan. Viisi kieltä ja matikka. Kielistä on ollut huomattavaa hyötyä elämässä joka saralla ja olen yleissivistämistäni jatkanut koulun jälkeen jatkuvalla elinikäisellä opiskelulla, myös kielten. Suosittelen ruotsia ilman pakkoa, sillä ko. kielellä on todella mukava rupatella vapaa-aikana kotimaassa ja ulkomaiden reissuilla muiden skandien kanssa ja lukea kirjallisuutta alkuperäiskielillä. Päätoimittaja Ojutkankaalta erinomainen näkemys aiheeseen.

Lähettänyt käyttäjä Tellus
Erikoinen juttu Päätoimittajalta unohtui mainita että hän oli kylässä Suomessa ja omituista on ettei Ahvenanmaalla kenenkään tarvitse opiskella suomen kieltä eikä sitä edes opeteta. Tässä lehtijutun pätkä aiheesta. Omituista vai mitä päätoimittaja "Ahvenanmaan suomenkielinen vähemmistö on suuri ja hiljainen. Äidinkielen opetusta ei ole, vaikka viisi prosenttia väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Muiden kielivähemmistöjen määrä on kasvussa ja niiden uskotaan pian alkavan esittää vaatimuksia hallinnolle."

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut