Rehtori Perttu Vartiainen Suomen kauneimmalla kampuksella Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopiston osaamisella on paljon yhteistä Etelä-Savon elinkeinoprofiilien kanssa.
Talouskriisiä ei voi torjua sivistyksen kustannuksella
04.10. 22:28
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen varoittaa, että taloustaantuma voi houkuttaa maan hallitusta ohjastamaan yliopistoja ammattikorkeakoulujen jalanjäljille. Vapaa tutkimus jäisi silloin vain muutamille yliopistoille. Joensuussa ja Kuopiossa katsottiin, että voimia yhdistämällä on pysyttävä siinä joukossa, jolle vapaa perustutkimus ja siihen perustuva opetus sallitaan.
Itä-Suomen yliopistosta tulee monialainen, kansainvälinen tutkimusyliopisto. Oli olemassa todellinen vaara, että itäsuomalaiset olisi jätetty vain kapeasti erikoistuneen tiedon soveltajiksi. Keväällä Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen möläytti jopa, että Joensuun yliopisto pitää lakkauttaa.
Itä-Suomen yliopistolla on monia niin sanottuja kovia aloja, joiden tutkimustulokset ovat teknologisesti tuotteistettavissa: fysiikka, kemia, biologia, tietojenkäsittelytiede, lääketiede, farmasia, metsätiede, ympäristötieteet. Yliopisto ottaa innovaatiopolitiikan haasteet vastaan.
Itä-Suomen yliopistolta sopii odottaa Etelä-Savoon ensi sijassa osaamista eikä niinkään laboratorioita tai uusia professuureja.
Mutta jos maakunnan kanssa syntyy yhteistä toimintaa ja jos akateeminen asiantuntemus katsotaan myös aluepoliittisen rahoituksen arvoiseksi, jotakin pysyvämpääkin voi syntyä.
Vartiainen vakuuttaa, että Itä-Suomen yliopisto palvelee mielellään myös Mikkelin seutua.
Viime päivien kaksi pääpuheenaihetta, talousromahduksen pelko ja arvaamattomien väkivallantekojen toistuminen voivat pienellä viiveellä vaikuttaa yliopistojen elämään paljonkin.
Tutkimukselta ja siihen perustuvalta koulutukselta aletaan odottaa vastauksia inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin. Kenen tehtävä on lisätä tietoa ja parantaa ymmärrystä ihmisen ja yhteisön käyttäytymisestä ja siitä, mikä yhteiskunnassa on vialla? Tietysti yliopiston.
Elinehto opettajankoulutuksen säilymiselle Savonlinnassa on kirkas oma profiili. Ja sille profiilille sattuu nyt olemaan sankka sosiaalinen tilaus koko valtakunnassa.
On jo yleinen hokema, että suomalaislapset oppivat koulussa keskimäärin hyvin, mutta voivat siellä huonosti. Yhtenä syynä on pidetty taito- ja taideaineiden jäämistä jalkoihin tehokkaassa kilpailukykykoulussa. Savonlinnan opettajankoulutus on profiloitunut juuri näihin aineisiin.
Jokelan ja Kauhajoen joukkomurhat takaavat lopullisesti sen, että keskustelu tuntijaosta ja ihmisenä olemisesta koulussa ei hevin poistu agendalta.
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen pitää koulukritiikkiä oikeutettuna. Taide- ja taitoaineiden rooli tulee olemaan ja sen pitää olla jatkossa merkittävämpi kuin se nyt on.
Savonlinnassa luokanopettajakoulutuksen taide- ja taitopainotteisuutta tukevat myös lastentarhanopettajien, käsityönopettajien ja kotitalousopettajien koulutus.
– Vierastan käsitettä kriittinen massa, mutta me olemme kuitenkin nyt saaneet sinne tällaisen kokonaisuuden, Vartiainen sanoo.
Pertti Martiskainen
