34 vuodessa Savonlinnan vaneritehtaasta tuli Eero Höglundille rakas paikka. Kuva paikallisjohtajan ”70-luvun tehdasvaltakunnasta” pysyy kodin seinällä edelleen.
Pohjois-Euroopan suurimmasta maailman huippuyksiköksi
16.04. 12:59
Savonlinnan vaneritehtaalle on Eero Höglundin mielestä ollut tyypillistä se, että mitä on päätetty tehdä, se on tehty perusteellisesti.
– Se on ollut hyvä tapa ja sillä periaatteella on monta kilpailua matkan varrella voitettu, kiteyttää tehtaan pitkää historiaa sen emeritusisännöitsijä ja -paikallisjohtaja.
Jo aikanaan tehdasta perustettaessa olivat tavoitteet kunnianhimoiset.
– Itä-Suomen Kutomosta piti tulla Pohjois-Euroopan suurin teollisuusyritys.Tarkoitusta varten se hankki omistukseensa suuret maa-alat. Käytännössä koko Savonlinnan itäpuoli kuului sille. Riitasensuolta varattiin maata myös omaa turvevoimalaitosta varten.
Ensimmäinen maailmansota sotki kuitenkin suunnitelmat.
– Tilatuista koneista tuli tykkejä ja firmasta jäi jäljelle vain sen maaomaisuus, kertaa nykyisen UPM:n Savonlinnan tehtaan syntyä taloa neljättä vuosikymmentä palvellut Höglund.
1920-luvun alkajaisiksi pietarsaarelaiset Schaumanit kiinnostuivat toimettomaksi jääneestä savolaisyhtiöstä, etenkin sen maista, ja laittoivat autonkuljettajansa hieromaan kauppoja.
Wilhelm Schaumanin vaneritehdas alkoi Savonlinnassa pienestä, mutta oli päässyt tuotannossa jo hyvään vauhtiin, kun tulipalo tuhosi sen 1930 maan tasalle.
– Yhtiön johtokunta oli lamakaudesta huolimatta varannut määrärahat Joensuun tehtaan laajennukseen. Ne päätettiin tuolloin siirtää Savonlinnaan ja rakentaa niillä kerta heitolla Suomen suurin vaneritehdas. Näin tehtiin ja Joensuu sai jäädä odottamaan vuoroaan. Savonlinna voitti tuolloin kilpailun ensimmäisen kerran ja on voittanut niitä toistuvasti myöhemminkin. Viimeksi tänä syksynä.
Lue lisää sunnuntain Itä-Savosta.
Sirpa Silmäri
