Syksyllä yliopisto-opinnot aloittava Juha Siitonen suunnittelee lähtevänsä Englantiin vaihto-opiskelijaksi.
Kemiaolympialaisista yliopistoon
04.08. 17:30
– Reissu oli kyllä mielenkiintoinen, tiivistää Juha Siitonen kotonaan Parikkalan Pappilanpellolla.
Hän palasi viikko sitten Englannin matkalta, jonka ohjelmaan kuului rentoutumisen sijaan kemiaolympialaiset. Sekä maa että olympialaiset olivat Siitoselle ennestään vieraita, mutta kilpailu ei jännittänyt missään vaiheessa, koska 19-vuotiaan miehen silmissä kiilui mitalin sijasta muut tavoitteet. Hän lähti hakemaan olympialaisista suhteita muihin alan neroihin, ja tavoite onnistui.
– Englannissa näki ihmisiä, joiden seurassa tulee tekemään töitä tulevaisuudessa. Kyllä siellä oli ihan julmetun fiksuja tyyppejä, ja niiden rinnalla oma tietotaito ei ole mitään, Siitonen naurahtaa.
Vaikka jokaisen maan edustajat majoittuivat keskenään eikä vapaa-aikaa jäänyt kuin pari tuntia päivässä, kontakteja ulkomaalaisiin syntyi. Etenkin Slovenian joukkueesta tuli suomalaisille läheinen.
– Parasta reissussa oli nähdä, kuinka fiksuja ihmisiä maailmasta löytyy. Olen varma, että porukassa oli sellaisia, jotka tulevat saamaan kemian Nobeleita. On uskomatonta, että pääsi sellaiseen seuraan.
Olympialaisiin osallistui 244 alle parikymppistä nuorta: neljän hengen joukkueet kaikkiaan 61 maasta. Palkintosijojen jakautuminen poikkesi perinteistä, sillä puolet osallistujista palasivat kotiin mitali kaulassa. Heistä suurin osa sai pronssia, kuten myös kaksi suomalaista. Hieman pienempi prosentti sijoittui hopealle ja kultamitalisteja oli parisenkymmentä. Siitonen kertoo arvanneensa jo varhaisessa vaiheessa, että mitali kaulassa ei Suomeen tulla, sillä tehtävät olivat niin haastavia.
– Tietysti jos olisi valmistautunut tarpeeksi huolella, olisin voinut pärjätä paremminkin, hän toteaa.
Kesäloman lähentyessä loppuaan Siitonen valmistelee muuttoa Jyväskylään, mutta ennen yliopisto-opintojen alkua hän käy vielä opettamassa Parikkalan lukiossa kemiaa. Opettajaksi tähtäävä kemistin alku odottaa jo innolla akateemista elämää Keski-Suomessa.
– Yliopistossa opiskelutoverit ovat motivoituneita ja kiinnostuneita samoista asioista. Ja tuolla reissussa tuli sellainen viimeinen herätys siihen, että opiskeltavaa vielä riittää, hän pohtii.
