• Etusivu
• Uutiset
• Kulttuuri ja viihde
• Urheilu
• Talous
• Vapaa-aika
• Mielipiteet
• Sää
• Videot
• Kuvat
• Näköislehti
• Vaalit 2012

Laine puhuu korkean sillan puolesta

15.04.2010

Kaupunginjohtaja Janne Laine arvioi, että Laitaatsalmen korkeaan syväväyläsiltaan tarvittava lisäraha saattaa löytyä säästöinä rinnakkaisväylän rakentamisrahoista.

Laineen mielestä syväväyläsiltojen vertailuraportti nostaa 24,5 metriä korkean maantiesillan varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi.

– Se ratkaisisi pysyvästi kaikki syväväyläliikenteeseen liittyvät ongelmat. Kaikki vesiliikenne mahtuisi Laitaatsalmen sillan alitse, ja Kyrönsalmen riskialttiista syväväylästä päästäisiin eroon, Laine sanoo.

Korkea maantiesilta otettiin tarkasteluun mukaan vuosi sitten Savonlinnan kaupungin vaatimuksesta. Muina vaihtoehtoina vertailussa olivat 16 ja 18 metriä korkeat sillat joko kiinteinä tai avattavina. Rautatiesillasta tehdään joko käännettävä tai nostotornien varaan nostettava.

Kaupunki antaa siltavaihtoehdoista lausuntonsa kevään aikana.

Liikennevirasto päättää kesäkuussa, mikä maantiesilta- ja mikä rautatiesiltavaihtoehto toteutetaan. Valinta on lopullinen, sillä sen jälkeen yleissuunnitelma ja jatkosuunnitelmat tehdään vain valituista vaihtoehdoista.

Laine arvioi, että suurin ongelma siltaratkaisussa on raha. Liikennevirastoa sitoo liikennepoliittinen selonteko, jossa rinnakkaisväylän rakentamiseen ja syväväylän siirtämiseen on varattu yhteensä 130 miljoonaa euroa.

Alkuperäisten kustannusarvioitten mukaan syväväylän rakentamiseen olisi jäänyt 40 miljoonaa euroa Kyrönsalmen sillan ja rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakentamisen jälkeen. Se riittäisi juuri ja juuri Laitaatsalmen matalimpiin, kiinteisiin siltavaihtoehtoihin. 24,5 metriä korkeaan siltaan tarvittaisiin rautatiesillan mallista riippuen 7–10 miljoonaa euroa enemmän.

Laine huomauttaa, että Kyrönsalmen siltaurakasta säästyi seitsemän miljoonaa euroa. On mahdollista, että myös rinnakkaisväylän kakkosvaihe tulee arvioitua halvemmaksi.

130 miljoonan euron summasta saattaisi siten liietä korkeaan siltaan tarvittavat 47 tai 50 miljoonaa euroa. Pulmana on, ettei rinnakkaisväylän kakkosvaiheen mahdollisista säästöistä tiedetä vielä syväväyläsillasta päätettäessä.

– Täytyy keskustella asiasta liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan kanssa asiasta. Ratkaisun löytäminen voi olla haasteellista tällä aikataululla, Laine sanoo.

Siltojen vertailuraportissa todetaan, että kiinteiden 24,5 metriä korkeitten siltojen investointikustannus on seuraavaksi edullisin matalampien kiinteiden siltavaihtoehtojen jälkeen. Korkea silta tuo eniten hyötyjä vesiliikenteen turvallisuutena ja säästyneinä siltojen käyttökuluina.

16 ja 18 metriä korkeat, kiinteät maantiesillat olisivat edullisimpia tehdä, mutta ne eivät poistaisi Kyrönsalmen turvallisuusongelmaa eivätkä toisi säästöä siltojen aukomiskuluihin. Korkeimmat syväväyläalukset kulkisivat edelleen Kyrönsalmesta.

Avattavat sillat olisivat kaikkein kalleimmat rakentaa.

Jaana Hänninen

Syväsiltojen vertailuraportti kokonaisuudessaan:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26285.PDF

Muuta tietoa syväväylävaihtoehtojen vertailusta (sivulla mm. videoita siltavaihtoehtojen virtuaalimallinnoksista):

http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=14734&_pageid=71&kieli=fi&linkki=35297&julkaisu=11139