Juha Repo sanoo, että muiden ihmisten auttamisesta hän on saanut elämäänsä sisältöä ja rikkautta.
Iso kunta ei ole aina paras kunta
29.10. 11:46
Kesälahtelaisen Juha Revon mielestä kuntaliitoksiin ei ole pakko mennä, jos vain asiat voidaan muuten hoitaa. Hän uskoo isommissa yksiköissä me-hengen kärsivän.
– Iso kunta ei ole aina paras kunta. Vastustan ajatusta, että Keski-Karjalan kunnista muodostettaisiin yksi Keski-Karjalan kunta. Sellaisissa kuntaliitoksissa pienin joutuu aina mopen osalle, Repo sanoo.
Repo tietää, miten kunta toimii. Hän on ollut Kesälahden kunnan palveluksessa 27 vuotta ja neljä viime vuotta demareitten valtuutettuna. Hän kunnioittaa suuresti vanhuksia, jotka ovat olleet rakentamassa nykyistä hyvinvointia.
– Näen oikein punaista siitä, miten me emme voi tarjota heille asianmukaisia hoitopaikkoja. Mitä oikein virkamiestenkin päässä liikkuu? Uusi talo olisi tietenkin paras ratkaisu, jos olisi rahaa. Meillä ei ole rahaa, mutta on valmiita seiniä, hän heittää.
Repo on uhrannut suuren osan elämästään muiden ihmisten auttamiselle. Itse hän ei pidä sitä uhrauksena, koska hän sanoo saaneensa elämälleen sisältöä ja rikkautta. Hän on ollut mukana palo- ja pelastustoiminnassa.
Hän perusti aikoinaan Kesälahdelle ensiapuryhmän ja oli Sirkku Paajasen kanssa perustamassa palokunnan yhteyteen ensivasteryhmää. Hän toimi aktiivisesti Kesälahdella myös urheilusukeltajissa. Kaikissa näissä harrastuksissaan on ollut yhteisenä nimittäjänä auttamisen halu.
Repoa on aina harmittanut ihmisten kateus. Hän kysyy, miksei voitaisi iloita, jos joku saavuttaa jotakin, olla onnellisia toisen onnistumisesta.
– Meillä annetaan liian vähän kunniaa toisille. Autettaisiin ihmisiä eikä kivitettäisi. Se apu voi olla esimerkiksi hyväksyvä katse, pieni hymy. Niin vakavaa asiaa ei ole, ettei siitä löydy iloisia asioita, hän painottaa.
Revolla on kolme lasta ja viisi lastenlasta. Heille sekä myös muille nuorille Repo on teroittanut, että ei sitä nuorena tiedä, miten vanhana on hauskaa. Hän uskoo luonnon voimaan ja hän pitää lastenlastensa kanssa kotaistuntoja aiheen parissa.
Repo täyttää tänään 50 vuotta. Hän iloitsee, että on älynnyt luopua ennen niin rakkaista harrastuksistaan ja antaa aikaa myös itselleen.
Joku vuosi sitten hän kuuli custom-tyyppisen moottoripyörän äänen, joka sytkäytti häntä kuin piikillä olisi pistetty. Hän hankki ensiksi 500-kuutioisen customin, sitten vähän isomman ja nyt hänellä on menossa jo kolmas pyörä – 1800 kuutioinen.
Kätevänä miehenä hän rakentaa itse siihen kaikenlaisia apuvälineitä ja vimpaimia. Työn alla on Elvis-koiralle matkakoppi pyörän tarakalle, ettei koiraa tarvitse seuraavan kesän reissujen ajaksi heittää vieraan hoitoon. Tarakalla ensimmäisillä ulkomaanmatkoilla istui elämänkumppani Päivi, mutta hänelle hankittiin oma pyörä.
– Viime vuonna opetin Päivin ajamaan. ”Inssiajonsa” hän ajoi meidän Norjan-matkalla. Viime kesänä me ajoimme Keksi-Euroopassa. Ensi kesänä aiomme valloittaa tämän Suomi-neitomme. Kyllä täälläkin on paljon nähtävää, hän vakuuttaa.
Katri Tirkkonen
Juha Repo syntyi Kesälahdella Leveäkivessä Aila ja Veikko Revon perheeseen 28.10.1958. Perhe kolme lasta ja viisi lastenlasta. Asuu Päivi-avovaimon ja Elvis koiran kanssa. Hän kävi koulunsa Purujärvellä ja yläasteen kirkonkylässä. Hän suoritti maatalousteknikon tutkinnon Parikkalassa 1977. Armeijan jälkeen hän oli vähän työssä Tukolla ja kunnassa yhden kesän maatalousasiamiehenä. Hän pääsi Keslalle töihin ja oli siellä kolme vuotta, kunnes hänet pyydettiin kuntaan lämpökeskuksen hoitajaksi ja metallitöitä tekemään. Tällä hetkellä hän toimii huoltomiehen nimikkeellä. Luottamustoimet: Kesälahden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen.
