Error processing SSI file
UUTISET
PERUSPALVELUMINISTERI
Peruspalveluministeri Paula Risikko kannustaa myös potilasjärjestöjä ottamaan kantaa siihen, muodostavatko sosiaali- ja terveyspalvelut luontevia kokonaisuuksia.
Risikko haluaisi tiukentaa lakia
14.05. 15:55
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on sitä mieltä, että kuntia pitäisi nykyistä tiukemmin vaatia järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kunta- ja palvelurakennehankkeen kehittämiseksi säädetty puitelaki on hänen mielestään tässä suhteessa liian väljä.– Puitelaissa on vain ohjeita ja suosituksia ehjästä palvelukokonaisuudesta ja potilaan yhtenäisestä palveluketjusta. Laki antaa kaikkien kukkien kukkia. Näin syntyy mahdollisuus erilaisiin hallinnollisiin himmeleihin. Vasta tulevaisuus näyttää, miten asiakas niissä kulkee, Risikko sanoo.Terveydenhuoltolaki on uudistumassa vuonna 2010, ja ensimmäinen ehdotus lain sisällöksi valmistuu toukokuussa. Risikon mukaan lakia valmistelevassa työryhmässä pohditaan, pitäisikö yhtenäisistä palvelukokonaisuuksista määrätä terveydenhuoltolaissa tiukemmin kuin puitelaissa. Hän itse on sitä mieltä, että pitäisi.Risikko puhui tiistaina kuntapäättäjien seminaarissa Helsingissä. Palvelukokonaisuuksia koskevan linjan lainsäädännölliseen tiukentamiseen hän otti kantaa haastattelussa seminaarin yhteydessä. Risikko tähdentää, että puitelain perustelut antavat jo nyt ministeriölle oikeuden ohjeistaa kuntia muodostamaan yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Risikko myös sanoo olevansa pääosin tyytyväinen kunta- ja palvelurakennehankeen eli paras-hankkeen toteutukseen kunnissa. Hänen suurin huolenaiheensa liittyy nimenomaan siihen, miten kuntalainen selviytyy hallintohimmeleissä.– Paras-hankkeen tarkoituksena oli, että kuntalaisille varmistetaan palvelut ja että hän saa palvelukokonaisuudet yhdeltä luukulta. Onko nyt vaarana se, että luukut päinvastoin lisääntyvät, Risikko kysyy.Risikon mukaan joillakin kunnilla on terveydenhuollossa eri yhteistyökumppanit kuin sosiaalipalveluissa. Lisäksi sosiaalipalvelut voivat olla kunnassa pilkottuna useille hallintokunnille.– Kuitenkin esimerkiksi vanhuksen, vammaisen tai mielenterveys- tai päihdepalveluja tarvitsevan asiakkaan saumaton hoitoketju edellyttää saumatonta yhteistyötä. Risikko huomauttaa, että sekava hallinto myös maksaa.– Käykö niin, että tulevaisuudessa kukaan ei tiedä, kuka vastaa mistäkin. Ainakin on tarkkaan sovittava, kuka vastaa mistäkin. Tutkimusten mukaan myös monet kuntien keskeisen viranhaltijat jakavat Risikon huolen.– Ei ole myöhäistä muuttaa suuntaa. Haluan puhua tästä nimenomaan varoittaakseni, mitä tapahtuu, jos palvelukokonaisuuksia ei oteta huomioon. Kannustan potilasjärjestöjä ottamaan asiaan kantaa, Risikko sanoi. Puitelaki vaatii perusterveydenhuollolle 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Sen verran siis pitää olla asukkaita kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka vastaa terveydenhuoltopalveluitten järjestämisestä. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki ei korota perusterveydenhuollolta vaadittavaa väestöpohjaa.Terveydenhuoltolaki yhdistää erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain. Lakiin tulee määräyksiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamisesta. Risikko sanoo, että tarvittaessa laki myös antaa valtioneuvostolle nykyistä paremmat mahdollisuudet määrätä sairaanhoitopiirit keskenään yhteistyöhön.Risikon mukaan yliopistosairaaloitten valtakunnallinen työnjako sujuu jo hyvin. Ongelmia sen sijaan on yliopistollisten sairaalapiirien sisäisessä työnjaossa. Yliopistolliset sairaalapiirit tekevät syyskuun alkuun mennessä omat suunnitelmansa yhteistyön tehostamisesta.Esimerkiksi Kuopion yliopistosairaalan alueella yhteistyön ja työnjaon vaatimus koskee Pohjois-, Etelä- ja Itä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien muodostamaa kokonaisuutta.Jaana Hänninen
Error processing SSI file
