Seppo Kiiski (vas), Sanna Pitkänen, Matti Mansikka, Jani Valkeapää, Risto Ojanperä ja Sami Partanen haluaisivat, että pesäpallon junioritoiminnassa satsataan tulevaisuudessa kilpaurheiluun.
Pesäpalloväki kaivoi luurankoja komeroista
26.09. 20:34
Tilastot ovat tylyt. 90-luvulla Itä-Suomi saalisti yhteensä 50 pesäpalloilumitalia. 2000-2009 mitalisadetta ei voi kutsua edes tihkuksi. Aikuisten sarjoissa vain Kiteen Pallo ja Tohmajärven Pomppu ovat napsineet mitaleja ja yhteensä aikuis- ja juniorimitaleja on lääniin saatu 19.
Tilanne on pesäpalloväen mielestä erittäin huolestuttava. Onko kilpa- ja pelisarjoihin jo juniorivaiheessa jakaminen ilmoittautumisten perusteella järkevää? Mitä valmennuspuolella on tapahtunut? Täytyykö seurojen ottaa vastuuta tilanteesta vai onko kyse lasten kunnon ja liikuntaharrastusten laadun huononemisesta? Olisiko nyt aika kaivaa luurangot komerosta ja todeta, että pieleen on mennyt?
Näitä kysymyksiä pohdittiin lauantaina Savonlinnassa Itä-Suomen pesäpalloilun aluepäivillä.
Paneelikeskustelijat Jani Valkeapää (SaarU ja Pesä Ysit), Sami Partanen (KiPa ja KVP), Seppo Kiiski (SiiPe), Sanna Pitkänen (JoMa), Matti Mansikka (IPV) ja Risto Ojanperä (Alajärvi) olivat sitä mieltä, että lasten ja nuorten liikkumattomuus on suurin ongelma pesäpallonkin tulevaisuudelle.
KiPan pelaajalegenda Partanen muistutti jatkuvasta ohjaajapulasta kärsivän lajin toimijoita siitä, että pohjatyö tehdään aina muualla kuin valmentajan vetämissä ryhmissä.
– Mielestäni olisi kokeilemisen arvoista, että junioreille tarjottaisiin tila ja välineet, minkä jälkeen aikuiset vetäytyisivät taka-alalle ja katsoisovat, mitä tapahtuu. Todennäköisesti alussa ei mitään tai sitten vain painimista mutta jossain vaiheessa lapset ryhtyisivät luultavasti pelaamaan.
Partasen mukaan keskenäisellä pienpelillä on paras teho pelisilmän ja joukkuepelitaitojen kehittymisessä.
Panelistit muistuttivat myös siitä, että nyt on korkea aika haudata kilpailumieli eri lajien väliltä.
– Pienillä paikkakunnilla käy usein niin että monen lajin harjoitukset ovat samaan aikaan. Olisi tärkeää kannustaa lapsia harrastamaan samanaikaisesti kahta, mieluiten kolmeakin lajia, Partanen tähdensi.
Karoliina Helander
