20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
13.02.2011
24.07.2010
21.07.2010
14.07.2010
05.06.2010
08.06.2010
22.01.2010
Levymyynti on kärsimässä laskukautta. Ihmiset eivät enää osta levyjä yhtä paljon kuin ennen. Silti – nettipiratismin aikana – myös nuoriso suuntaa kohti kauppojen musiikkiosastoja. Harva nuori jättää tarkistamatta alennus-elokuvien lisäksi tarjouslevyjä.
Levyjen ostoja voidaan selittää usealla tavalla.
Nuoret haluavat omistaa albumin, joka vain sattui kuulostamaan hyvältä. Toiset saattavat hankkia äänitteensä vinyylillä sen tarjoaman äänenlaadun takia.
Juuri ajokortin saaneet nuoret voivat ottaa muutaman pölyisen kasetin viettämään eläkepäiviään vanhan auton kasettisoittimeen.
Jo syiden paljous kertoo, että perinteistä äänitettä ei ole unohdettu
Musiikin keräilijä Eetu Orbinskin mielestä ymmärrys musiikin keräilyyn löytyy sen tuomasta yhteisestä hyödystä.
– Koska olen itsekin muusikko, tiedän, että ilman levy- ja oheistuotemyyntiä bänditoiminta ja sen kautta musiikkiala olisi täysin kuollut.
Mitä pidemmälle musiikin harrastamisessa ja etenkin sen keräilyssä mennään, sitä syvempiä tarkoituksia äänitteiden hankkimiseen löytyy.
Monet musiikin suurkuluttajista ovat myös sen keräilijöitä. Kuten kaikille keräilijöille, ei musiikinkaan hankkijoille ole sen tunteen vertaista, kun kuukausien tai vuosien etsinnän jälkeen löytää etsimänsä harvinaisuuden.
Kuitenkaan kyse ei ole pelkästä materialismista. Levyjen ostoa voi pitää jopa jonkin sortin seikkailuna. Kirpputorien vinyylilaatikot kutsuvat levyjen etsijöitä aarteen kaltaisesti.
Musiikin ostaminen on keräilijöille hyödyllistä monella tasolla. Samalla kun musiikin kuuntelua voi harrastaa muualtakin kuin tietokoneelta, pystyy tukemaan arvostamiaan muusikoita ja sitä työtä, jonka he ovat tehneet.
Lopulta keräily kasvaa pelkästä levyjen ostosta läheiseksi harrastukseksi.
Eetu Orbinskin kokoelma on karttunut säännöllisesti hieman yli kuuden vuoden ajan. Sitä ennen levyjen ostaminen oli harvempaa.
Aika alkaa näkyä jo kokoelman suuruudessa, sillä erilaisia äänitteitä on jo noin 660. Tämä lukema pitää sisällään CD-levyjä, vinyylejä, kasetteja sekä DVD-levyjä ja VHS-nauhoja. Musiikin keräily on myös laajentanut musiikkimakua.
– Ennen tuli ostettua lähinnä metallimusiikkia, mutta nykyään hyllyyn tulee hankittua myös poppia, rockia, ambientia ja muuta kokeellisempaa materiaalia.
Musiikki nostaa monille esiin tunteita, mutta ne ovat entistä vahvempia, kun pystyt pitämään käsissäsi jotain konkreettista esinettä. Sen kuvat ja tekstit voivat vahvistaa kokemusta äänen rinnalla.
Musiikin hankinta voi olla myös ystävyyden alku ja kontakteja voi luoda ympäri maailmaa. Allekirjoittanut on saanut ystäviä esimerkiksi Norjasta, Amerikasta, Malesiasta ja Chilestä.
Globalisaatio on rikkonut monia rajoja. Kielimuurien lisäksi on murrettu myös musiikillisia seiniä.
Etenkin pinnan alla musiikin ostokulttuuri voi hyvin. Internet ei ole ainakaan demopiireissä nujertanut tippaakaan musiikin myyntiä, vaan itse asiassa helpottanut nuorien yhtyeiden tulemista laajemman yleisön tietoisuuteen.
Myös ”kuolleet” ja unohdetut julkaisuformaatit, kuten vinyylit ja kasetit, voivat paremmin kuin vuosiin.
Yhä useammat artistit tuovat levynsä myös vinyylille. Erityisesti metallimusiikin markkinoilla monet yhtyeet kunnioittavat vinyyliä suosivia fanejaan julkaisemalla uuden levynsä vinyyliversion ennen CD:tä.
Myös Eetu Orbinskin usko fyysisen äänitteen selviytymiseen on vahva. Yhdeksi suurista syistä hän mainitsee äänitteiden kansitaiteet ja ulkoasun, joka pääsee oikeuksiinsa vain konkreettisessa muodossa.
– Fyysinen musiikin muoto tulee mielestäni säilymään aina. Huolimatta internetistä ja piratismista maailma on edelleen täynnä musiikin ystäviä ja faneja, jotka haluavat omistaa musiikin CD:nä, vinyylinä yms. formaattina.
Vaikka levynmyynnin tulevaisuus on jokseenkin epävarmaa, on todennäköistä, ettei digitaalinen musiikki tai internet pysty ikinä syrjäyttämään täysin analogista musiikkia tai haihduttamaan fyysisen formaatin satunnaisia tai uskollisia tukijoita.
Roope Sillanpää
Kirjoittaja opiskelee Mikkelin
Yhteiskoulun lukiossa.
