Äijäzumbaa tarjolla perjantaina. Jääkaapin kokoinen lihaskimppu ei vilkaisekaan aulan seinälle niitattua ilmoitusta, vaan jytistelee rappuja suoraan alimman kerroksen harjoitussaliin.

Sinne, missä kokoontuvat voimanostajat, jääkiekkoilijat ja muut isoilla painoilla treenaavat.

Heavy Gymissä, huumorilla pirisaliksi kutsutussa luolassa haisee vanha kunnon treenihiki, rautakiekot kolisevat tankojen päissä. Kaiuttimissa jytisee Hurriganes.

– Täällä treenataan oikeesti, muotoilee tilan filosofiaa mikkeliläinen Keijo Äikäs.

Äikäs käy salilla viitisen kertaa viikossa. Hän kasvattaa lihaksia, rakentaa kehoaan ja pelaa amerikkalaista jalkapalloa.

Seinän takana huoneellinen peruskouluikäisiä tyttöjä polkee lattiaan ruuvattuja kuntopyöriä musiikin rytmissä. Ryhmän edessä Marita Vlasow jakaa mikrofonin kautta ohjeita ja näyttää pyörällään polkemisen mallia.

Urheilupuiston koulun kasiluokkalaiset ovat lähteneet kokeilemaan spinningiä liikuntatunnillaan. Ensin poljetaan ylämäkeen, sitten lasketellaan alaspäin. Spinningmatka on mielikuvaharjoitus.

– En oo ennen osallistunut. Tää oli ihan kivaa oikeestaan, arvioi Elisa Hyytiäinen vauhdikkaan tunnin jälkeen.

Vlasow kertoo, että koululaisryhmiä käy liikuntakeskuksessa erityisesti yo-kirjoitusten aikaan, kun oma jumppasali on varattu abiturienttien käyttöön.

Vielä viime marraskuussa hän omisti liikuntakeskuksen yhdessä miehensä Markku Vlasowin kanssa. Yrityskaupan myötä Sport Club vaihtoi omistajaa ja CMS-ketju vaihtui Fressi Mikkeliksi.

Keskikerroksen lämmittelysalissa harjoittelee lauma kaikenikäisiä ja kaikenkokoisia ihmisiä. Crosstrainerit, kuntopyörät ja soutulaitteet surisevat. Joku lukee lehteä, toinen polkee niska punaisena, kolmas ottaa haparoivaa kosketusta laitteeseen.

Salin laidalla rötköttää kuntoilijoita kaikkensa antaneina hierovien tuolien uumenissa.

Sirpa Närhi kertoo käyneensä salilla toistakymmentä vuotta. Hoitoalan ammattilaisena hän haluaa pitää fysiikkansa kunnossa. Työ on raskasta.

– Kuntosaliharjoittelu sopii minulle kolmivuorotyön takia. Voin tulla tänne silloin, kun itselläni on aikaa.

Fysioterapeutti ja omaohjaaja Leila Hartikainen on juuri tavannut uuden asiakkaansa ensimmäisen kerran.

– Käytiin tässä nopeasti joitakin laitteita läpi. Meillä on vielä toinen tapaaminen, jolloin käydään läpi hänen harjoitusohjelmansa.

Liikuntakeskuksen jäsenyyteen kuuluu osana henkilökohtainen ohjaus. Uuden kuntoilijan terveys, toiveet ja tavoitteet kartotetaan. Hän saa itselleen laaditun harjoitusohjelman ja tuekseen oman ohjaajan.

– Melko paljon tulee sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole koskaan käyneetkään kuntosalilla. Heitä on kaikenikäisiä, 15-vuotiaasta vähän alle 80-vuotiaisiin, Hartikainen kertoo.

Rapakuntoisen parikymppisen hän passittaisi salille muutaman kerran viikossa, lihaskunnon parantamiseksi.

– Joko kuntosalille tai ohjatulle tunnille, oman mieltymyksen mukaan. Sitten pari kertaa viikossa aerobista harjoittelua. Kävelyä, hölkkälenkkejä, ohjattuja tunteja. Mikä ittelle sopii ja tuntuu hyvältä.

Tuloksia Hartikainen lupaa nopeasti, parissa kuukaudessa. Ryhti paranee, olo on pirteämpi.

Ryhmäliikuntasalissa on varhain iltapäivällä hiljaista. Iltapäivän ensimmäinen tunti, bodybalance, ei vielä ole alkanut.

Keskikerroksen kuntokeitaassa eli sekasalissa on kourallinen väkeä harjoittelemassa, yläkerran naistensalissa ei ketään.

Keskusvastaava ja ryhmäliikuntavastaava Susanna Jordan virittelee yläkerran perukoilla pientä säkkituolia huoneessa, joka on täynnä maalipurkkeja ja erilaisia leikkivälineitä. Työn alla on maaliskuussa avautuva lastensali.

– Vanhemmat voi tuoda lapset tänne hoitoon, kun tulevat treenaamaan, Jordan selventää.

Aulassa kotiin lähtevä keski-ikäinen nainen tervehtii vastaan tulevaa tuttuaan: oletko sinäkin jo muuttanut asumaan tänne?

Kirsti Vuorela

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu