• Etusivu
• Uutiset
• Kulttuuri ja viihde
• Urheilu
• Talous
• Vapaa-aika
• Mielipiteet
• Sää
• NettiTV
• Kuvat

Rohkeasti Nicaraguaan

13.04.2010

Jaana Puustell

Elina Muukkonen pakkaa jo toisena keväänä peräkkäin laukkunsa ja lähtee Nicaraguaan, URACCAN:in yliopistoon Puerto Cabezasiin.

Ympäristöteknologian opiskelija oli viime kesän maassa työharjoittelussa. Tänä kesänä hän aikoo tehdä siellä opinnäytetyön. Hän ihastui Nicaraguaan ja olisi ollut valmis lähtemään sinne vaikka yksin.

Muukkonen saa mukaansa kolme muuta opiskelijaa Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Ympäristöteknologian kolmannen vuosikurssin oppilas Miia Valkonen tekee Muukkosen kanssa opinnäytetyötä Nicaraguassa.

Opinnäytetyössään naiset jatkavat edellisen kesän vesien laatuun liittyvää selvitystyötä ja tekevät ohjeistusta siitä, miten alkeellisissakin oloissa veden laatua pystytään seuraamaan.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Samuel Bronstein ja Tatu Hiltunen lähtevät maahan työharjoitteluun. He saattavat avustaa naisia juomaveden tutkimisessa tai tutkia syyskuussa 2007 Puerto Cabezasiin iskeneen hurrikaani Felixin tuhoja.

Puerto Cabezas tuhoutui pahoin ja hurrikaanin jäljet on vieläkin nähtävissä.

– Viime kesänä olimme viikon Uraccanin farmilla sademetsän keskellä. Siellä pääsimme korjaamaan hurrikaanin aiheuttamia tuhoja. Puhdistimme ja kitkimme appelsiinipuiden ja kookospalmujen juuria.

Bronsteinilla ja Hiltusella on yksi merkittävä rooli. Heidän on liikuttava naisten seurassa turvaamassa, että Muukkonen ja Valkonen saavat kulkea rauhassa. Vaaleaihoiset ihmiset ovat Puerto Cabezasin seudulla harvinainen näky. Elämä saattaa olla hieman turvatonta. Pankin aulassa on jätettävä käsiaseet säilöön.

– Kaupungin laitamilla meidän taksiin heitettiin mangoja ja jo hyvin pienet lapset osaavat huudella perään. En voinut liikkua yksin yhtään, Muukkonen kertoo.

– Paikalliset tulivat juttelemaan, mutta eivät pyyteettömästi. Heillä oli aina tarkoituksena pyytää rahaa. Olisi kiva pystyä liikkumaan niin, ettei erottuisi joukosta. Toivon tutustuvani paikallisiin ihmisiin, mutta se ei kovin helppoa.

Muukkonen on opiskellut ammattikorkeakoulussa espanjaa. Muiden espanjan taito on alkeistasoa.

– Jo tähän koulutukseen tullessani haaveilin ulkomaille lähtemisestä. Valitsin espanjan, vaikka en tuolloin tiennyt vaihtomahdollisuudesta mitään, Muukkonen kertoo.

– Me olemme Elinan kanssa molemmat kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä ja tämä on hyvä mahdollisuus sen tekemiseen. Voimme käyttää omaa osaamistamme myös heikompiosaisten auttamiseen, Valkonen kertoo.

Naiset ovat Mikkelin Kehitysmaayhdistyksen eli Keman jäseniä. Myös Mikkelin Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Keman kanssa ja kaksi ympäristöteknologian insinööriopiskelijaa on palkattu Mikkelin kehitysmaayhdistyksen hallinnoimaan hankkeeseen Nepaliin ensi kesäksi.

Bronsteinia kiinnostaa toimiminen uudenlaisessa ympäristössä ja tietysti uuteen kulttuuriin tutustuminen on tärkeää.

Nicaraguaan lähtevät tutkimusvälineet Mikkelistä. Viime kesänä töiden etenemistä haittasi laboratoriovälineiden muuttuminen.

Vaihtoon lähtijöille on oppaita, mutta aika monta asiaa täytyy selvittää itse. Porukka on istunut iltoja Muukkosen valokuva-albumien ympärillä ja käynyt läpi viime kesän kokemuksia.

– Se on ollut hyödyllistä. Elina on kertonut meille paikallisista oloista ja mahdollisista hankaluuksista. Tämä on auttanut meitä paljon, Hiltunen arvelee.

He ovat tietoisia muun muassa siitä, että sähköä tulee satunnaisesti ja paikalliset ötökät ovat kovin kiusallisia suomalaiselle iholle.

Suomalaisten on totuttava muun muassa pulloveteen.

– Ympäristöihmisenä minua inhotti eniten se muovipullojen määrä, mikä meille kertyi. Nyt on tarkoitus ottaa mukaan ainakin vedenpuhdistustabletteja ja ehkä jonkunlaisia suodattimia, Muukkonen sanoo.

Suomalaisten on totuttava myös siihen, että yliopiston miesopettajat eivät välttämättä edes puhu naisopiskelijoille. Kärsivällisyyttä tulee paljon lisää. Asiat etenevät hitaasti. Virastoissa ei perjantaina muisteta, että maanantai on pyhäpäivä.

– Minua arveluttaa juuri se, miten suhtaudun asioiden etenemisen hitauteen, Bronstein sanoo.

– Siellä oppi kävelemään hitaasti. Syksyllä Suomessa tuotti tuskaa se, että taas piti kellon mukaan juosta, Muukkonen sanoi.

Nicaragua harjoittelukohteena kiinnostaa kovasti ympäristöteknologian opiskelijoita. Kesäksi 2011 on jo kaksi opiskelijaa ilmoittautunut etukäteen harjoitteluun.

Kolmen kuukauden työharjoittelu antoi Muukkoselle paljon uudenlaista rohkeutta toteuttaa omia päämääriään ja uskallusta lähteä tulevaisuudessakin omatoimisesti maailmalle.

– Harjoittelujakson aikana sain hyvän käsityksen latinalaisen Amerikan kulttuurista, elämäntavasta ja elämänarvoista.

Suomalaisopiskelijoiden tulevat työtehtävät liittyvät ympäristöinstituutti Iremadesin toimintaan. Yliopistolle on tarkoitus perustaa vesitutkimuksia tekevä laboratorio. Kesää odotetaan innolla.

Antaahan tällainen tilaisuus kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille loistavan mahdollisuuden päästä jo opintojensa alkuvaiheessa tekemään ympäristöalaan liittyvää harjoittelua opinnoissaan pidemmälle edistyneiden ympäristöalan opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijoiden Nicaraguan seikkailua voi seurata kesän aikana blogista.

Blogin osoite on http://blogit.mikkeliamk.fi/kesanicaraguassa