20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
13.02.2011
24.07.2010
21.07.2010
14.07.2010
05.06.2010
08.06.2010

Yhä harvempi tyttö maailmassa ajautuu lapsityövoimaksi.
18.06.2010
Suurin osa tytöistä työskentelee kodeissa palkatta. Lapsityöläisten liike ajaa pienten työntekijöiden oikeuksia.
Maailman tyttöjen työnteko on vähentynyt, mutta edelleen noin 215 miljoonaa lasta tekee töitä. Kaikki lasten tekemä työ ei kuitenkaan ole pahasta, sanovat työtä tekevät lapset itse.
Yhä harvempi tyttö maailmassa ajautuu lapsityöläiseksi. Vuonna 2008 maailman tytöistä lapsityöläisiä oli noin 87,5 miljoonaa. Vielä neljä vuotta aiemmin vastaava luku oli lähes 103 miljoonaa.
Luvut ovat peräisin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tuoreista tilastoista.
ILO:n mukaan lapsityöläisten määrä kuitenkin vähenee nyt hitaammin kuin aikoihin: Lapsityöläisiä on edelleen yli 215 miljoonaa. Vuonna 2004 määrä oli yli 222 miljoonaa.
Suurin osa, lähes 70 prosenttia, maailman työtä tekevistä lapsista työskentelee kodeissa palkattomina työntekijöinä.
Niin teki ennen myös togolainen Benjamine Agbodjan, 19. Lapsityöläisten liike ajaa pienten työntekijöiden oikeuksia.
Agbodjan työskenteli vuosia setänsä kotiapulaisena ja lastenvahtina itsensä ikäisille lapsille. Hän teki kotityöt, pesi lapset ja puki heidät joka aamu ennen kouluunlähtöään.
Nyt Benjamine toimii aktiivisesti Afrikan lapsityöläisten liikkeessä AMWCY:ssä.
Liikkeen tavoitteena on parantaa lapsityöläisten asemaa – ja puhua myös sen puolesta, ettei kaikki lasten tekemä työ ole pahasta.
– Me, yhdessä ILO:n, hallitusten ja muiden toimijoiden kanssa olemme lapsityön pahimpia muotoja ja lasten työn hyväksikäyttöä vastaan, sanoo senegalilainen 22-vuotias Awa Niang, AMWCY:n aktiivi ja entinen lapsityöläinen hänkin.
Niang puhui AMWCY:n puolesta ILO:n toukokuisessa lapsityötä käsitelleessä kokouksessa Hollannin Haagissa.
– Toivon kuitenkin, ettei lapsityön pahimpia muotoja sekoiteta meidän työhömme, josta voi olla meille hyötyä, hän jatkaa.
Osa alaikäisistä työskentelee vapaasta tahdostaan, osa kokee oppivansa työssä itselleen hyödyllisiä taitoja.
Lähitulevaisuudessa köyhien maiden kehitys ja turvallisuus ovat yhä voimakkaammin riippuvaisia toisistaan. Plan Suomi Säätiö on sitä mieltä, että tasa-arvokysymyksen edistämisen on oltava keskeinen osa kehityspolitiikan rauhanvälitystoimintaa ja kriisinhallintaa.
Tässä onnistutaan vain, jos suhtautuminen tyttöihin muuttuu.
– Tytöt eivät ole vain uhreja, vaan heidät on otettava mukaan päätöksentekoon. Tytöt ja naiset turvaavat konfliktin joka vaiheessa perheen – erityisesti lasten – arjen, korostaa Plan Suomen pääsihteeri Riitta Weiste.
Plan vaatii, että myös tyttöjen koulutus huomioidaan turvallisuutta koskevassa kehityspolitiikassa.
Nuorten ja varsinkin tyttöjen ammatillisen koulutuksen tukeminen on tehokkaimpia tapoja ohjata konfliktista toipuvaa tai konfliktille altista maata kohti kestävää rauhaa ja kehitystä.
– Toivomme, että Suomen hallitus panostaa tähän innovatiiviseen ja uudenlaiseen lähestymistapaan. Se lisää politiikkamme tehokkuutta ja profiloi maatamme vahvaksi kansainväliseksi toimijaksi, Weiste sanoo.
Plan Suomi ja kansainvälinen Plan vaativat huomiota kehitysmaiden tyttöjen ja nuorten naisten asemalle Koska olen tyttö -kampanjalla, joka parantaa maailman köyhimpien tyttöjen oloja ja antaa heille taitoja ja valmiuksia hyvän elämän rakentamiseen.