20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
13.02.2011
24.07.2010
21.07.2010
14.07.2010
05.06.2010
08.06.2010

Hymyä huuleen
28.05.2010
Kun lämpömittari näyttää kahtakymmentä astetta pitkän ja pimeän talven jälkeen, ei kaduilla näy happamia naamoja. Hymy on herkässä.
Kuusivuotias Julius Kilkki nauttii kesästä. Hän iloitsee uimisen ja pyöräilyn lisäksi kaverien seurasta ja pallon potkimisesta. Surulliseksi hänet saa vain se, kun kaveri joutuu lähtemään pois pihalta.
Vuorokauden- ja vuodenajat vaikuttavat mielialaan. Hymyilevä torimyyjä Kaija Ahonen kertoo aamun olevan paras vuorokauden aika.
– Jos aamulla on jokin epämiellyttävä asia, niin se seuraa koko päivän ja pitää sinnitellä. Kun aamu on hyvä, ei päivän aikana tapahtuvat ikävät asiat harmita niin paljon, Ahonen kertoo.
Iloiseksi hänet tekee se, kun kauniina kesäaamuna saa herätä terveenä.
– Ja kun saa nyreän asiakkaan iloiseksi vaikkapa vitsillä.
Myönteinen ajattelu on terveellistä. Se vähentää stressihormonien määrää ja vaikuttaa jopa fyysiseen terveyteen.
Iloisuus on muutenkin hyvästä. Kun on pahalla tuulella, voi surut yrittää karkottaa pakottamalla itseään positiivisuuteen ja hymyilemään.
Nauraminen saakin Anni Kiiskisen, 17, hyvälle tuulelle.
Kiiskinen on keväisin positiivinen, kun aurinko paistaa ja lumet sulavat. Hän kertoo olevansa iloisempi iltaisin.
– Mutta silloin kyllä voi ajatella negatiivisia asioita enemmän, Kiiskinen toteaa.
Toisaalta aina ei tarvitse olla positiivinen. Surut ja huonon tuulen saa näyttää. Tutkimusten mukaan hyväntuuliset ihmiset eivät edes ole kovin kriittisiä.
Omaa iloisuutta ei kuitenkaan voi aina näyttää. Kaksitoistavuotiaat Lotta Pöyry ja Ida Hulkko sanovat, että kaverin tarvitessa apua murheissaan omaa hyvää fiilistä ei kannata näyttää. Kiiskinen on samaa mieltä.
– Jos kaikki muut on allapäin, niin silloin ei, Kiiskinen tiivistää.
Myöskään virallisissa ja vakavuutta vaativissa tilanteissa, kuten hautajaisissa ja yleensäkin kirkossa, hyvää mieltä ei saisi näyttää.
– Voihan sitä olla äänettömästi iloinen, sillä tavalla sisäisesti, Ahonen sanoo.
Ilo tarttuu kuitenkin helposti. Ehkä huonotuulista kaveria voisi yrittääkin piristää hymyilemällä ja olemalla itse iloinen.
Ympäristö vaikuttaa mielialaan. Tuomo Juutilainen, 15, on positiivisempi silloin, kun on puhdas ja saasteeton luonto. Myös Hulkko ja Pöyry iloitsevat roskattomassa ympäristössä.
– Jos on synkkää ja pimeää tai loskaa, niin se vaikuttaa mielialaan, Pöyry toteaa.
Kiiskiseen ja Santeri Hassiseen, 16, vaikuttaa muiden ihmisten käyttäytyminen.
– Itteeni vaikuttaa se, miten mua kohtaan käyttäydytään. Jos ollaan tökeröjä, niin siitä tulee huono fiilis, Kiiskinen sanoo.
Myönteinen elämänasenne yleensä toteuttaa itseään. Jos odottaa jotain tulevaa tapahtumaa innolla, käyttäytyy itse tilanteessakin positiivisemmin.
Nauraminen
Vastaa kymmenen minuutin hölkkää.
Vahvistaa hengityselimistön limakalvoja.
Lisää endorfiinien eli hyvänolon hormonien eritystä.
Auttaa rentoutumaan.
Lisää luovuutta ja oppimiskykyä.
Lisää sosiaalista kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Vähentää kortisolia eli stressihormonia.
Marika Parkkinen
Kirjoittaja opiskelee Mikkelin Yhteiskoulussa.