20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
20.02.2011
13.02.2011
24.07.2010
21.07.2010
14.07.2010
05.06.2010
08.06.2010
13.05.2010
Tapitamme almanakkaamme silmät suurina huomatessamme, että koulua on jäljellä enää vajaa kuukausi. Hymy leviää pyllyyn, kun mielemme valtaavat lukemattomat kesäsuunnitelmat.
Mutta kauhistukseksemme tajuamme, että unelmakesästämme puuttuu yksi olennainen asia: kuka meille ostaa mansikkajäätelöä, kenelle esittelemme uusia kesämekkojamme ja kenen avoauton kyydissä hulmuavat hiuksemme?
On aika löytää kesäheila.
Saamme Mikkelin Yhteiskoulun oppilailta roppakaupalla hyviä iskuvinkkejä, joita aiomme luottavaisin mielin kokeilla seitsemän päivän ajan.
Ensimmäinen päivä:
Hiukset on nyt kiharrettu ja huulet punattu. Olemme valmiita lähtemään Mikkelin yöhön katsastamaan mahdollisia miesehdokkaita.
Iltaa varten olemme opetelleet ulkoa muutamia tehokkaita iskurepliikkejä, kuten sulla taitaa jalat olla aika kipeet, koska oot juossu mun ajatuksissa koko päivän.
Karu totuus iskurepliikkien tehottomuudesta läsähtää kuitenkin päin naamaa, kun lipevän näköinen kaveri yrittää vikitellä meitä kysymällä maistuuks mun kieli jotenkin hassulle? Kun emme osaa vastata pojalle mitään, hän siirtyy seuraavaan naisseurueeseen naurujemme saattelemana.
Vettä väkevämpää nauttineita kolleja olisi kyllä helppo kalastella, mutta pysyvää kesäromanssia emme usko heistä löytyvän, joten lähdemme kotiin miettimään uusia metsästysstrategioita.
Toinen päivä:
Eilisen biletyksen jälkeen kotisohvalla loikoilu kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta. Ylistämme tietotekniikan jaloa kehitystä, kun keksimme, että yhtä hyvin voimme löytää kesäromanssin tietokonepöydältä käsin kuin tanssilattialtakin.
Suuntaamme Deitille.fi -sivustolle ja luomme itsellemme charmikkaan ja boheemin profiilin. Eiköhän pian ala treffikutsuja sadella.
Lähetämme myös NRJ:n aamupojille viestiä ja pyydämme heitä purkamaan ongelmiamme. Jätämme radion auki ja jäämme täpinöissämme odottamaan Anssin ja Rennen hyviä vinkkejä.
Kolmas päivä:
Jo kolme päivää on kulunut ja olemme edelleen sinkkuja. Emme pysty keskittymään matematiikantunnilla trigonometrisiin funktioihin, joten keksimme mielenkiintoisempaa ajanvietettä.
Yritämme saada kirjeenvaihtokaveria tutuin ala-aste menetelmin kätkemällä viestin pulpetin alle. Toivottavasti joku komistus löytää sen ja tarttuu syöttiin.
Romanttisista komedioista löytyy monia käyttökelpoisia keinoja, kuinka löytää se oikea. Leffoissa tytön tiputtaessa pinon papereita lattialle, kumartuu aina komea nuorukainen niitä nostamaan. Heidän käsiensä hipaistessa toisiaan rakkaus roihahtaa välittömästi.
Huomaamme kuitenkin, että sama ei välttämättä toimi tosimaailmassa, kun vastaantuleva poika ei olekaan se unelmiemme rohkea ritari.
Auttamisen sijaan poika sopertaa vain jotakin epämäärästä ja poistuu tylysti paikalta.
Neljäs päivä:
Aurinko paistaa, eikä taivaalla näy pilvenhattaraakaan, joten mikä olisikaan parempi paikka kesäheilan metsästykseen kuin jäätelökioski.
Silmän vinkkaamista ja kulmakarvojen kohottelua on harjoiteltu ahkerasti peilin edessä, eli tämän pitäisi toimia.
Asetumme mukavasti jäätelökioskin vierelle odottelemaan sopivan koekaniinin saapumista. Kun potentiaalinen poikaparvi lähestyy, meiltä menee kuitenkin pupu pöksyyn ja poistumme punastellen paikalta.
Viides päivä:
Edellisen päivän jänistäminen kaivertaa mieltämme, eikä tunnelma parane edes aamuisella radionkuuntelulla, sillä aamupoikien ihmissuhdemankelissa ei käsitellä vieläkään meidän ongelmaamme.
Epätoivon partaalla päädymme soittelemaan sattumanvaraisiin numeroihin toivoen, että langan päästä vastaa seksikkään kuuloinen jutustelua kaipaava uros. Jo toisella yrityksellä puhelin alkaa hälyttää ja jännitys kohoaa.
Vihdoin puhelimeen vastaa Arto, jonka kanssa pääsemme jutustelemaan vähäksi aikaa. Puhelun jälkeen jäämme toivomaan että parikymppinen Arto laittaisi meille vielä viestiä. Siinäpä vasta olisikin rakkaustarina!
Kuudes päivä:
Paahdamme taas hikihatussa matemaattisten yhtälöiden parissa ja päätämme tarkastaa onko pulpetin alle laittamaamme viestiin tullut vastausta.
Sydämemme lyö tyhjää, kun huomaamme tuherrusta pienellä paperilappusella.
Pettymys on kuitenkin suuri, kun viestiin vastannut paljastuukin jo toisen naisen mieheksi.
Miesten kalastelu lapulla ei onnistunut, mutta deittisivustolla sen sijaan nappaa.
Postilaatikko pursuaa kuumia viestejä, joiden sisältöä emme kuitenkaan pääse lukemaan, sillä ilmainen jäsenkautemme on epäonneksemme päättynyt.
Voisimme toki maksaa itsemme kipeäksi seuraavasta jäsenkaudesta, mutta emme koe itseämme vielä niin epätoivoisiksi, vaikka päivät hupenevat ja kesä lähenee huimaa vauhtia.
Seitsemäs päivä:
Nyt on sormi suussa ja keinot vähissä. Kyynel vierähtää poskelle, kun nerokkaat neuvomme eivät ole tuottaneet vieläkään tulosta.
Viimeisenä keinona turvaudumme katsastamaan eksämme vielä uudelleen läpi ja tiirailemaan facebookissa hyvännäköisiä vapaita mikkeliläispoikia.
Pyydämme myös ystäväämme järjestämään meille sokkotreffit, mutta tämäkin erinomainen idea jää toteuttamatta. Joudumme siis heittämään hanskat tiskiin ja toteamaan, että kovasta työstä huolimatta emme seitsemässä päivässä löydä itsellemme kesämiestä.
Tippa linssissä kokoamme itsemme ja kuuntelemme Chisun kappaletta Miehistä viis.
Salaa kuitenkin toivomme, että rakkaus löytää vielä meidät kun me sitä vähiten odotamme ja pääsisimme vielä pussailemaan auringonlaskussa tulevina kuukausina.
Kirjoittajat ovat Mikkelin Yhteiskoulun lukion oppilaita.
