Syksyllä 2007 savonlinnalaislähtöinen sarjakuvataiteilija Sami Makkonen oli saanut jalkansa Yhdysvaltain sarjakuvamarkkinoiden oven väliin. Yksi työ oli julkaistu antologiassa, ja kaksi oli työn alla.

Nyt ovet ovat apposen auki. Savonlinnan taidelukiosta vuonna 1994 valmistunut Makkonen on työskennellyt puolitoista vuotta täysverisenä ammattilaisena, joka elättää itsensä sarjakuvalla.

Työt puhuivat puolestaan, ovet aukaisi internet.

– Latasin portfolioni nettiin amerikkalaiseen sarjakuvaportaaliin. Heti siitä lähtien töitä on tuntunut olevan tarjolla hyvin.

Tänä vuonna ilmestyi Makkosen kuvittamana fantasiakirjasarjan toinen osa, Hatter M Mad With Wonder, joka on myynyt hyvin.

Kirjoittajana on Frank Beddor (Sekaisin Marista -elokuvan tuottaja ja freestylen maailmancupin kaksinkertainen voittaja). Ensimmäinen osa huomioitiin Eisner award -nimityksellä, jota pidetään sarjakuvien Oscarina.

– Kolmas osa on valmistumassa, jonka jälkeen olisi tarkoitus aloittaa heti neljäs. Vastaanotto on ollut todella hyvä. Olen yllättynyt itsekin moneen kertaan lukiessani arvosteluja.

Sarjasta mahdollisesti tehtävästä elokuvasta neuvotellaan parhaillaan Batman -leffan Dark Knightin tuottajan Charles Roven kanssa

Äskettäin on ilmestynyt lisäksi legendaarisen zombie-sarjan ensimmäinen, kovakantinen graafinen romaani Deadworld Slaughterhouse.

– Myös Deadworldista ollaan suunnittelemassa elokuvaa, tuottajana Bill Mechanic.

Mechanicin viimeisin tuotos on Neil Gaimanin Coraline -elokuvaversio.

Palataanpa alkuun.

Makkosen perheessä pojan sarjisharrastukseen suhtauduttiin kannustavasti, eikä pienenä luettu ikätovereiden tavoin Aku Ankkaa vaan Marvel -yhtiön tuotantoa.

– Hulk oli ehdoton suosikkini.

Ensimmäinen sarjakuva syntyi heti ala-asteella. Kaikki aineet eivät kiinnostaneet ja hän suuntasi jo tuolloin määrätietoisesti intonsa siihen, mistä olisi hyötyä tulevassa unelma-ammatissa.

– Muistelen ottaneeni englannin opiskelun erityisen vakavasti heti alusta saakka, koska sitä tarvittaisiin, jos aikoi piirtää sarjakuvaa jenkeissä.

Paikallisesta divarista tuli lukioaikaan kerättyä koko Marvelin tuotanto, Judge Dreddit, Yöjutut ja kauhuleffatkin. Taikkari antoi lisäuskoa ja opiskelua siellä hän pitää todella hienona kokemuksena. Koulun henki oli hyvä ja kaikessa oli yhdessä tekemisen tuntua.

– Taidelukion ajalta on myös paras kuvataideopettajani. Eskosen Marjolle terveisiä! Marjo muistaa varmasti vieläkin, että suhtauduin sarjakuvan tekoon suhteellisen antaumuksella!

Taidelukion jälkeen Makkonen suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon Tarton yliopistossa. Sivuaineina kulkivat mm. filosofia ja semiotiikka. Tekniikka vahvistui ja monipuolistui. Kuollutta malliakin piirrettiin anatomian tunneilla ruumishuoneella. Vaikuttava kokemus toi mieleen Leonardo da Vincin ja muiden vanhojen mestareiden anatomiset tutkimukset.

Vuosien mittaan sarjakuvan teko on ammattilaistunut.

– Olen pikkuhiljaa onnistunut löytämään itselleni parhaimmat työvälineet ja työskentelytavat. Tietokonesoftan (Photoshop) ottaminen yhdeksi työvälineeksi muutti asioita paljon, vaikka itse piirtäminen tapahtuu edelleen tussilla paperille. Siirrän tiedostot FTP -ohjelmalla kustantajan serverille.

Elokuvista poiketen tuottajat eivät ole puuttuneet suomalaisen tekemisiin.

– Tämänhetkistä projektiani kirjoitetaan samaan aikaan, kun itse jo kuvitan valmiiksi saatua käsikirjoituksen osaa. Jonkinlaista editointia ja uudelleenpiirtämistä tulee väkisin, kun tarina hahmottuu viimeiseen muotoonsa.

Yhdysvalloissa sarjakuvalla menee vaihteeksi paremmin. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että sarjakuvista tehdään enenevässä määrin elokuvia. Lisäksi kokeillaan uusia alustoja, kuten iphonen tai ipadin käyttöä sarjakuvien lukuun.

Tulevaisuudessa taidemuotona sarjakuvalla on Makkosen mielestä paljon annettavaa.

– Pienissä painosmäärissä tai näyttelytiloissa voisi lähteä huomattavasti kokeellisemmalle linjalle. Näin saataisiin vietyä välineen kuvakieltä uusille urille. Bisnesmielessä sarjakuva voisi olla tulevaisuudessa vieläkin enemmän sidoksissa elokuvaan tai peliteollisuuteen.

Uusia samimakkosia hän ohjeistaa piirtämään joka päivä, vaikka ei aina huvittaisikaan.

– Kannattaa myös tutkia tarkkaan, miten vanhemmat tekijät ovat ratkaisseet kuvituksen ongelma-alueita. Se antaa inspiraatiota ja oma tyyli lähtee kehittymään nopeammin. Jos aikoo tehdä albumimittaista sarjakuvaa, niin pitkäjänteisyyttä tarvitaan - ja paljon.

– Yhden kirjan tekemiseen saattaa mennä vuosi, ja mukana tulee aina monenlaisia kuvallisia ongelmia. Kannattaakin aloittaa lyhyemmistä tarinoista.

Sami Makkonen kertoo tekevänsä nyt unelmatyötään. Helsingissä asuvaa taiteilijaa ei rapakontakainen maailma ole silti repinyt juuriltaan.

– Kesällä käyn varmasti Savonlinnassa lomailun merkeissä, ainakin vanhempiani ja ystäviä moikkaamassa.

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu