Rinnakkaisväylän linjaus kulkee Hevonpäänlahden ylitse. Lahteen rakennetaan täyttösaari. Sillat rakennetaan täyttösaaren ja Piispanmäen väliin (kuvassa) sekä Hevonpäänniemen ja täyttösaaren väliin. Pienoismallin kerrostalot ovat osittain Savolaan suunnitellulla täyttöalueella, joka ei välttämättä toteudu valtatietyön yhteydessä.

Valtatietyömaa ei toisi louherallia keskustaan

23.03.2010

Savonlinnan rinnakkaisväylän valtatieosuuden rakentaminen alkaa Laitaatsalmesta viimeistään ensi vuonna, jos rahoitus etenee liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kaavailemalla tavalla.

Ensimmäiseksi tehdään valtatien pohja Laitaatsalmesta Hevonpäänlahden rannalle, jotta vesistötäyttöihin ja penkereisiin maata kuskaavien kuorma-autojen ei tarvitse tulla kaupungin katuverkkoon.

Vehviläinen esittää tänään tiistaina valtioneuvoston kehysriihessä, että rinnakkaisväylän rakentamiseen varattaisiin rahaa valtion ensi vuoden budjetissa.

Vehviläisen näkemyksen mukaan valtatieosuus on rakennettava ennen kuin sitä koskevat vesistörakentamisen luvat maaliskuussa 2013 vanhenevat. Lupien vanhenemisen riski syntyi, kun korkein hallinto-oikeus perjantaina kumosi luville myönnetyn jatkoajan.

Vehviläinen on sanonut esittävänsä tierahoja tarvittaessa jo kuluvan vuoden lisäbudjettiin.

Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala arvioi perjantaina, että ensi vuoden talousarvioon rahaa pitäisi löytyä noin 30 miljoonaa euroa.

Rinnakkaisväylän projektipäällikön Hannu Teittisen mukaan rahasummia ollaan mitoittamassa niin, että valtatie voidaan rakentaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa järjestyksessä. Hänen mielestään olisikin järjetöntä rajata töitä vain vesistörakentamisen luvan tarkoittamiin kohtiin.

– Ilman muuta tielinja tehdään ensin. Ei ole järkevää tuoda hirveää louherallia katuverkkoon, Teittinen sanoo.

Vesirakentamisen lupien tarkoittamia töitä tehdään Hevonpäänniemen ja Koululahden välisellä alueella. Nämä työt on suunniteltu aloitettavaksi yhtä aikaa Koululahdesta ja Hevonpäänlahdesta.

Hevonpäänlahteen rakennetaan täyttösaari, jonka molempiin päihin rakennetaan kolme siltaa. Yksi silloista on maantieliikenteelle, yksi rautatieliikenteelle ja yksi kevyelle liikenteelle.

Haapasalmen yli rakennetaan samoin kolme siltaa.

Rantapengerryksiä rakennetaan Piispanniemen kärjestä Haapasalmeen ja edelleen pitkin Koululahden rantaa. Ruoppauksia tarvitaan Hevonpäänlahdessa ja Koululahdessa.

Liikenneviraston laskelmissa on valtatieosuuden alkuvaiheen kustannuksena otettu huomioon myös Pääskylahden ratapihan kunnostus.

Haapasalmen siltojen ja Koululahden rakentaminen onnistuu vain, jos Pääskylahden ratapiha on käytössä. Teittisen mukaan ratapiha saadaan kuntoon yhden kesän aikana, joten se saattaisi olla käyttövalmis jo syksyllä 2011.

Ratapihatoiminnot siirtyvät tietyön myötä Pääskylahteen, mutta rautatieyhteys kaupungin läpi kohti Huutokoskea säilyy. Rautatieseisake on tulevaisuudessakin Kauppatorilla.

Teittinen puhuu kustannuslaskelmista varsin varovasti. Tienpohja Laitaatsalmesta Koululahteen maksaa pengerryksineen ja tekosaarineen aiempien arvioiden mukaan noin 12 miljoonaa euroa. Hevonpäänlahden ja Haapasalmen sillat maksavat noin 7–8 miljoonaa euroa. Ratapihan siirron on arvioitu maksavan noin 12 miljoonaa.

Liikenneviraston pääjohtajan vuodelle 2011 arvioima 30 miljoonan euron summa riittäisi siis varsin pitkälle. Teittinen uskoo, että jos rahaa tulee riittävästi, vesirakentamisluvan tarkoittamat työt on mahdollista saada olennaisilta osin valmiiksi määräajassa.

Koko valtatieosuuden on arvioitu maksavan 70 miljoonaa. Loput 40 miljoonaa euroa tarvittaisiin kuivan maan siltoihin, ratatunneleihin, melusuojauksiin ja ympäristörakentamiseen.

Teittinen uskoo, että työt jatkuisivat vesistörakentamisen jälkeen katkeamatta. Asiasta ei Liikennevirastossa tosin ole vielä ehditty puhua sen jälkeen, kun töille tuli jatkoluvan kumoutumisen takia kiire.

– Mutta tuntuisi mahdottomalta, että työmaa jätettäisiin vuosikausiksi levälleen keskelle kaupunkia, Teittinen sanoo.

Fakta: Mitä on tapahtunut

Tiepiiri sai vuonna 2008 valtatie 14:n vesistörakentamiselle jatkoluvan.

Savonlinnalainen yksityishenkilö valitti luvasta. Korkein hallinto-oikeus kumosi jatkoluvan viime perjantaina, koska töille vuonna 1994 myönnettyä lupaa oli jo kertaalleen jatkettu vuonna 2004.

Nykyinen lupa raukeaa, jos vesistörakentaminen ei ole olennaisilta osiltaan valmiina maaliskuussa 2013.

Ennen luvan kumoutumista Liikennevirasto oli aikeissa varata valtatie 14:lle rahaa vasta vuonna 2012.

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu