Huviveneiden aiheuttama sillan aukomistarve vähenee Laitaatsalmen uuden sillan myötä merkittävästi. Sillan aukomistarve kokonaisuudessaan vähenee nykyisestään ainakin puoleen.

Uusi väylä vähentää sillan aukomisia

19.12.2009

Maantiesillan aukominen vähenee uuden syväväylän myötä Savonlinnassa vähintään puoleen riippumatta siitä, mikä siltavaihtoehto Laitaatsalmeen valitaan. Näin laskee syväväyläsuunnittelun projektipäällikkö Aimo Heiskanen Merenkulkulaitoksesta.

16 metriä korkea silta puolittaisi avaamistarpeen ja 18 metriä korkea silta pienentäisi sen kolmannekseen.

Sillan aukomispaikka riippuu siitä, onko Laitaatsalmen silta kiinteä vai avattava. Jos uusi silta on kiinteä, avattavaa siltaa tarvitsevat veneet menevät jatkossakin Kyrönsalmen kautta.

24,5 metriä korkea silta lopettaisi maantiesillan aukomisen koko kaupungissa.

Heiskasen arvio sillan aukomistarpeesta perustuu Kyrönsalmen syväväylän nykytilanteeseen.

Heiskanen on tutustunut Savonlinnan luotsivanhimman Harri Wahlin sanomalehti Itä-Savossa esittämään ennustukseen, jonka mukaan rahtialusten vaatimat sillan aukaisumäärät jopa kolminkertaistuisivat, jos Laitaatsalmeen tulisi avattava silta. Wahlin arvioin mukaan aukaisuja tulisi jopa 400 lisää nykyiseen verrattuna.

Wahlin mukaan monet taittuvamastoiset alukset luotsataan nykyisin masto taitettuna Kyrönsalmen kiinteästä silta-aukosta, joka on helpommin navigoitava kuin avattava silta-aukko. Laitaatsalmen suoralla väylällä navigointipulmia ei ole.

Heiskanen uskoo, että rahtialusten mastot kaatuvat tulevaisuudessa vähintään yhtä usein kuin nykyisinkin.

– Uskomme, että yhteiskunta on niin valveutunut, että käytäntö ohjautuu luontaisesti pienimmän haitan periaatteen mukaan, Heiskanen sanoo.

Heiskanen uskoo, että rahtialusten mastojen taittaminen jopa yleistyy, jos Laitaatsalmeen tehdään 16 tai 18 metriä korkea kiinteä silta. Laitaatsalmen reitti on lyhyempi kuin Kyrönsalmen reitti, ja Heiskasen arvion mukaan monet varustamot valitsevat mieluummin lyhyemmän reitin kuin avattavan silta-aukon.

Kiinteämastoiset alukset tarvitsevat sillan aukaisun joko Kyrönsalmessa tai Laitaatsalmessa, jos uusi silta ei ole 24,5 metriä korkea.

Heiskanen paljastaa, että syväväyläsuunnittelun seurantaryhmä haluaisi mastojen kaatamista edistettäväksi kepillä tai porkkanalla. Porkkanana voisi toimia esimerkiksi kanava- tai luotsausmaksuun myönnettävä alennus.

– Toivoisimme selvitettävän, voisiko mastojen kaatamiseen antaa määräyksiä tai luoda varustamoille muun intressin, Heiskanen sanoo.

Pallo kepin, porkkanan ja mahdollisten lakimuutosten suhteen on nyt Merenkulkulaitoksen hallinnolla. Vuodenvaihteessa Merenkulkulaitoksesta tulee osa Liikennevirastoa.

Siltavaihtoehtojen vertailussa todetaan Laitaatsalmen avattavien siltojen haitaksi se, että siltojen auki ollessa myös Laivamiehentien ja Savontien liittymät tukkeutuisivat. Haittaa koituisi siis myös kääntyvälle maantieliikenteelle.

Kiinteän 24,5 metriä korkean sillan rakentaminen edellyttäisi Laivamiehentien ja Savontien liittymän siirtämistä. Raskaan liikenteen kannalta korkea silta olisi turvallisuusriski.

Kiinteiden siltojen haitta olisi se, että syväväyläliikennettä edelleen luotsattaisiin myös Kyrönsalmessa.

Laitaatsalmeen tutkitaan viittä erilaista siltavaihtoehtoa. Vaihtoehtoja esitellään yleisötilaisuudessa Savonlinnassa 28. tammikuuta. Sitä ennen tehdään laskelmat siltojen ja niiden aukomisen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista sekä siltojen kustannuksista.

Jaana Hänninen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu