Savonlinnan kaupungintalon aulassa oli torstai-iltana tiivis tunnelma, kun siellä esiteltiin Laitaatsalmen siltavaihtoehtoja. Alkupuheiden jälkeen oli mahdollisuus tentata silta- ja syväväyläsuunnittelun parissa työskenteleviä.

Lappeenrantalainen Liisa Salo ja hänen isänsä Lauri Patjas kuuntelivat projektisihteeri Emil Matintuvan selvitystä siltojen rakentamisjärjestyksestä.

Salo haluaa olla perillä tilanteesta, koska isä asuu Laitaatsillan Kellotornintiellä.

– Kiinnostaa, minkä näköinen sillasta tulee. Kun ABC valmistui melkein kotitaloa vastapäätä, niin olihan se aikamoinen muutos.

Jalkapelissä kulkeminen uusilla silloilla mietityttää myös

– Laitaatsillassa on isän lisäksi paljon muitakin yli 80-vuotiaita, jotka mielellään kävelevät.

Lauri Patjas sanoo olevansa odottavalla mielellä.

– Liikennejärjestelyt kiinnostavat: siirtyykö liittymä vanhaan paikkaan ja tuleeko sillalle hissi.

Matintupa kertoi vastailleensa muun muassa kysymyksiin liikennejärjestelyistä, hisseistä ja kevyen liikenteen väylistä.

– Lähinnä myönteisiä kommentteja on tullut.

Matintuvan juttusilla olleista valtaosa oli ollut korkean, 24,5-metrisen, vaihtoehdon kannalla.

Hän toivoi, että perjantaina kokoontuva hanketyöryhmä saisi paljon palautelappusia illan osallistujilta.

– Koko ajan joku on ollut palautetta kirjoittamassa.

Kellarpellon Koulutiellä asuvat Raija ja Esko Leppänen tarkastelivat valkokankaalle heijastuvia kuvia siltavaihtoehdoista. Siltoja eri suunnista esittävät virtuaalimallit antoivat paperikuvia elävämmän käsityksen siitä, miltä ratkaisut näyttäisivät todellisuudessa.

He ovat pohtineet sitä, miksi tarvitaan kaksi siltaa. Myös eri vaihtoehtoihin liittyvien liikennejärjestelyjen kustannukset mietityttävät.

– Jos kalliilla rahalla tehty ABC:n risteys siirtyy, niin mitä se maksaa ja kuka sen maksaa, kysyy Raija Leppänen.

Molempien mielestä matalammat vaihtoehdot olisivat mukavamman näköisiä, mutta muutkin asiat vaikuttavat.

– Jos kerran tehdään, niin tehdään kerralla niin iso, että ei tarvitse avata eikä seisoa kaupunkiin mennessä sillan takana, Esko toteaa.

Nostettavan rautatiesillan pilarit ovat hänen mielestään massiivisen näköiset.

– Massiivinenhan se on joka tapauksessa, mutta kääntösilta olisi siinä parempi vaihtoehto.

Raija Leppänen miettii sitä, eikö syväväylää käyttävien veneiden mastoja voida madaltaa, ettei siltoja tarvitsisi aukoa.

– Halvemmaksi tulisi kustantaa mastojen vaihdot kuin korkeiden siltojen rakentaminen.

Koko ikänsä Savonlinnassa asunut Esko toivoo, että liikennejärjestelyt vihdoin etenisivät.

– Olen seurannut tätä monta kymmentä vuotta, eikä mikään kehitys mene eteenpäin, kun tätä odotetaan.

– Toivotaan, että nyt tapahtuu ja päästään uusilla silloilla ajelemaan, pariskunta tuumii.

Ismo Vilén Laitaatsillan Laivurinkadulta on sitä mieltä, ettei Laitaatsalmeen pidä rakentaa 24,5 metriä korkeaa siltaa.

– Se on ruma rötiskö, ja se pilaa kokonaan meidän liittymän. Jos silta on kerran tehtävä, niin pitää tehdä 16 metriä korkea, Vilén sanoo.

Vilén ei varsinaisesti ota kantaa siihen, pitäisikö 16 metriä korkean sillan olla kiinteä vai avattava.

– Pitäisi selvittää tarkoin, millaisia ovat tulevaisuuden laivat. Jos korkeita laivoja ei ole, ei tarvita korkeaa siltaa. Jos 16-metrinen riittää laivoille, olkoon kiinteä. Jos pitää avata, niin olkoon avattava.

Vilén arvelee, ettei 16-metristä siltaa kuitenkaan tarvitse aukoa yhtä usein kuin Kyrönsalmen 12-metristä nyt.

Korkeaan siltaan mahdollisesti suunniteltu kevyen liikenteen hissi saa Vilénin kimpaantumaan.

– Kivahan se on käydä katselemassa maisemia, mutta meidän pitää kulkea siitä joka päivä.

Seija Gustavsson

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu