12.04.2012
12.04.2012
07.03.2012
02.03.2012
02.02.2012
14.04.2012
13.04.2012
29.03.2012
24.03.2012
24.08.2011
29.08.2011
09.07.2011
07.11.2010
24.09.2010
28.08.2010
23.09.2011
12.09.2011
03.09.2011
15.06.2011
13.05.2011
Kuvat: MMS-viestit "IS TEEMA" numeroon 13540. Palvelun hinta 0,70 EUR
Voit myös lähettää kuvan tai tarinan sähköpostilla osoitteeseen 'is.teema@moblog.fi'.
Tarinoita ja paperikuvia voi tuoda tai lähettää toimitukseen (Itä-Savo Oy, Väyläteema, Olavinkatu 60, PL 101, 57101 Savonlinna)
Savonlinnan kaupunki
- Keskustan kehittäminen
Savonlinnan keskustan
tiesuunnitelma
Tiehallinnon
rinnakkaisväyläsuunnitelma
Liikennevirasto
- Syväväyläsuunnittelu
- Suunnitelmien vertailu
- Vertailuraportti
Tiehallinnon kelikamerat
Siltatyömaan länsipuoli
Kyrönsalmen silta
Rautatiesilta
Siltatyömaan itäpuoli
04.12.2006
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys sai ikäväkseen juhlavuotenaan kuulla sen hurjimman Savonlinnaa koskevan uutisen. Nyt se tulee: ohikulkutie.
Neljäkymmentä vuotta täyttävän yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniajäsen Taisto Piiparinen toteaa, että uutinen oli karmea, yhtä karmea kuin koko tiehankekin.
– Keräsimme jo vuonna 1981 yli 5 500 nimeä ohitustietä vastustavaan kansalaisadressiin. Edelleen, hieman riisuttunakin, tiesuunnitelma näyttää kamalalta, Piiparinen sanoo.
Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Jurvelius ja hallituksen jäsen Tapio Mikkonen moittivat tiesuunnitelman valmistelua vaihtoehdottomuudesta.
– Outoa on sekin, että tiehankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehty vanhan lain aikaan, muttei arvioinnin laatimista ole vaadittu uusiksi, Jurvelius sähähtää.
Tapio Mikkonen sanoo pitävänsä vääryytenä sitä, ettei alun alkaenkaan massiiviselle hankkeelle ole esitetty suunnittelussa mitään vaihtoehtoja. Eikä niistä ole myöhemminkään mitään hiiskuttu.
– Kaikki vaihtoehtoiset tarkastelut ovat puuttuneet tästä hankkeesta.
Luonnonsuojelussa on Itä-Savossa Jurveliuksen ja Mikkosen mukaan toki saavutettu voittojakin lähimenneisyydessä. Natura-ohjelman vaikutukset, Koloveden kansallispuisto ja saavutukset Pihlajavedelläkin ovat esimerkiksi olleet valopilkkuja.
– Vaikka Pihlajaveden rantoja on rakennettu, niin toki on myönnettävä, että isoja alueita Pihlajavedeltä on saatu myös rajattua rakentamisen ulkopuolelle. Itseäni ovat aina ärsyttäneet ne tilanteet, joissa kaavoituksella tai muilla keinoilla suuria ranta-alueita on rajattu vain muutamien ihmisten käyttöön, Tapio Mikkonen sanoo.
Mikkosen käsityksen mukaan Itä-Savossa ovat kansalaisten asenteet erityisesti rantarakentamiseen muuttuneet viime vuosina kriittisemmiksi. Hänen mukaansa kansalaiset ottavat ajoittain varsin napakasti yhteyttä, ja kysyvät joskus jopa varsin suoraan, olisiko joitakin rantojen rakentamissuunnitelmia mahdollisuus estää.
Risto Leppänen