– Jospa tällä kertaa jo tulisi se minun toivetalveni. Sataisi lumen jouluaaton aamuna ja sulaisi tapaniniltana pois. Ja pysyisi keli niin kuivana, että Saimaan pinta laskisi tästä vielä metrin.

Laamanen vilkaisee vieressä omia laskelmiaan tekevään Tarmo Korhoseen, joka vastaa maanrakennustöistä. Korhonen on hiihtomiehiä, ja Laamanen katsoo viisaimmaksi lieventää heti lumitoiveitaan.

Lähes kolme vuosikymmentä sillanrakentajana eri puolilla maata on opettanut Laamasen lukemaan piirustusten lisäksi myös ihmisten mielenliikkeitä.

– Huumoria tarvitaan, vaikka tiukan paikan tullen on osattava jämäkästi myös pitää päänsä.

Kotoisin Laamanen on Punkaharjulta. Savonlinnassa hän kävi kaksi vuotta ammattikoulua ja jatkoi Lappeenrannan teknillisessä koulussa.

– Vanhempani asuvat Punkaharjulla ja veljelläni on siellä marjatila. Käyn kotipaikalla silloin tällöin, tästä läheltä varmaan useammin.

Laamanen aloitti siltojen rakentamisen 1981 Kymijoella Kuusankosken Hotelli Sommelon vieressä. Siitä lähtien vakituisempi asuinpaikka on ollut Kouvolan kupeessa Myllykoskella.

– Oli koulun jälkeen neljä suuntautumisvaihtoehtoa, ja päätin kokeilla siltoja. Sillä tiellä olen yhä.

Katua ei ole tarvinnut eikä Laamanen suunnittele lopettamista.

– Aina vaihtuu paikkakunta. Olen siihen niin tottunut, etten osaisikaan olla paikallani.

– Eikä töissäkään tule kahta samanlaista päivää. Mennään teiden, ratojen ja vesistöjen yli ja ali. Aina tulee vastaan uutta ratkottavaa.

Haittoina tulevat mieleen talven pimeys ja kylmyys. Laamanen ei kiellä, etteikö vastuukin toisinaan painaisi.

– Toisaalta nukun yöni kyllä todella hyvin, mies myhäilee.

Kyrönsalmessa aloitetaan maatöillä ja vanhojen anturoiden osittaisella purkamisella, lokakuussa päästään muottihommiin ja vuodenvaihteen tienoilla asennetaan jo teräspalkkeja.

Sillan keskimmäiset rakenteet täytyy asentaa paikoilleen ponttonien avulla ja läppäsilta talvella 2011 syväväylän ollessa kiinni.

– Onhan tässä virtausta, mutta ei se ole kovin paha. Lapissa on rakennettu paljon enemmän virtaavissa vesissä.

Betonivaluja siltaan tulee 55 kappaletta ja kuraa kuluu jopa 50 kuutiota tunnissa. Yhteen autoon mahtuu 6–12 kuutiota.

Teräsrakenteita tulee yli 1 600 tonnia. Jopa 70 tonnin kappaleita tuodaan Rautaruukilta Ylivieskasta.

Henkilöstöä työmaalla tulee olemaan 30–40 henkeä.

– Rakennustyömaa tulee aiheuttamaan haittaa liikenteelle. On kiertoteitä ja raskaita ajoneuvoja, Laamanen muistuttaa.

Risto Laamanen:

52-vuotias.

Kotoisin Punkaharjulta.

Eronnut, yksi jo aikuinen poika.

Koulutukseltaan rakennusmestari.

Aloittanut siltojen rakentamisen 1981. Siitä saakka reissuhommissa. Vakituisempi asuinpaikka Kouvolan kupeessa Myllykoskella.

Rakentanut noin sata siltaa eri puolille maata.

Simo Härkönen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu