Tänä vuonna Kyrönsalmen sillan ali on kulkenut 50 000 tonnia enemmän rahtia kuin viime vuonna samaan aikaan. Kiitos noin neljäsosan lisäyksestä kuuluu leudolle talvelle, joka salli liikenteen Saimaan kanavalla vielä myöhään tammikuussa ja jo aikaisin huhtikuussa.

Noin 40% Saimaan kanavan läpi ajavista aluksista jatkaa matkaansa Kyrönsalmeen asti.

Harva Kyrönsalmen sillan yli autoileva kuitenkaan miettii, mitä sillan ali oikein kulkee. Yksinkertaisimmillaan vastaus kuuluu: puuta ja mineraaleja. Metsäteollisuuden tuotteita, raakapuuta, sellua ja paperia, on Kyrönsalmen alittavasta tavarasta noin 70 prosenttia.

Suurin osa rahdin jäljelle jäävästä osuudesta saa alkunsa kaivoksista. Talkkia Joensuusta, kivimursketta Kuopiosta ja kvartsihiekkaa Siilinjärveltä ui maailmalle lähes hipoen Olavinlinnaa. Esimerkiksi Kuopion kivimurskaa käytetään vuorivillateollisuuden raaka-aineena Puolassa ja Ruotsissa.

Siilinjärveltä lastataan Savonlinnan läpi seilaaviin laivoihin kaivannaisten lisäksi myös lannoitteita.

Kyrönsalmen sillan alittava puutavara tulee suurimmaksi osaksi Venäjältä ja matkaa pohjoisen Saimaan sellu- ja vaneritehtaille. Venäjältä tulee myös kivihiiltä.

Saimaan sisällä liikennöivät laivat kuljettavat sillan ali lähes pelkästään raakapuuta, mutta koko liikenteestä Saimaan sisäisen liikenteen osuus on alle kymmenys. Kyrönsalmen rahtilaivakaarti on siis hyvin kansainvälistä.

Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piironen on tarkkaillut Saimaan rahtiliikennettä 30 vuotta.

– Tämä vuosi on lähtenyt käyntiin kohtuullisen hyvin, mutta vasta syksyllä nähdään metsäteollisuuden raaka-ainepulan seuraukset paremmin, Piironen sanoo.

Suurin osa liikenteestä painottuu Kyrönsalmellakin syksyyn. Savonlinnan luotsien työpäivät vilkastuvat yleensä syys- ja lokakuun vaihteessa.

Venäjän puutullit huolestuttavat monia. Piironen ei kuitenkaan usko niiden vaikuttavan liikenteeseen paljon vielä tänä vuonna. Piironen korostaa myös, että Saimaan rahtiliikenne on monipuolista. Monesti yhden rahtilajin vähenemisen korvaa toisen nousu. Jos Venäjän raakapuuvirta heikkenee, Suomen sisäinen puuliikenne saattaa lisääntyä.

Piirosen mukaan Kyrönsalmi on koko Saimaan syväväylästön hankalin väylänpätkä. Esimerkiksi Hollannista seilaa Saimaalle 82,5 metriä pitkiä ja 12,6 metriä leveitä rahtialuksia, jotka pystyvät kuljettamaan 2 500 tonnin lastin. Näin valtavien alusten luotsit saavat pitää kielen keskellä suuta kapean Kyrönsalmen kovassa virrassa, mutkaisella väylällä.

Saimaan syväväylien onnettomuuksista viidesosa on tapahtunut Kyrönsalmessa. Sekä Merenkulkulaitoksen että Savonlinnan kaupungin tavoite on siirtää syväväylä Laitaatsalmeen ohitustien rakentamisen yhteydessä.

Petja Pelli

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu