12.04.2012
12.04.2012
07.03.2012
02.03.2012
02.02.2012
14.04.2012
13.04.2012
29.03.2012
24.03.2012
24.08.2011
29.08.2011
09.07.2011
07.11.2010
24.09.2010
28.08.2010
23.09.2011
12.09.2011
03.09.2011
15.06.2011
13.05.2011
Kuvat: MMS-viestit "IS TEEMA" numeroon 13540. Palvelun hinta 0,70 EUR
Voit myös lähettää kuvan tai tarinan sähköpostilla osoitteeseen 'is.teema@moblog.fi'.
Tarinoita ja paperikuvia voi tuoda tai lähettää toimitukseen (Itä-Savo Oy, Väyläteema, Olavinkatu 60, PL 101, 57101 Savonlinna)
Savonlinnan kaupunki
- Keskustan kehittäminen
Savonlinnan keskustan
tiesuunnitelma
Tiehallinnon
rinnakkaisväyläsuunnitelma
Liikennevirasto
- Syväväyläsuunnittelu
- Suunnitelmien vertailu
- Vertailuraportti
Tiehallinnon kelikamerat
Siltatyömaan länsipuoli
Kyrönsalmen silta
Rautatiesilta
Siltatyömaan itäpuoli
29.06.2007
Savonlinnan kaupunki kiirehtii syväväylän siirtämistä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ja toimittaa pian keskeisille valtakunnallisille vaikuttajille kannanoton, jossa syväväylän siirto vaaditaan tehtäväksi Savonlinnan ohitustien rakentamisen yhteydessä.
Kaupunginjohtaja Janne Laineen ja kaupunginsihteeri Hannu Hyttisen kaupunginhallituksen nimissä allekirjoittaman kannanoton keskeinen sanoma on, että syväväylän siirto on ilman muuta kustannuksiltaankin järkevintä hoitaa ohitustien rakentamisen aikoihin.
Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly on samaa mieltä. Mylly kertoo, että Merenkulkulaitos esittää valtion kolmanteen lisätalousarvioon määrärahaa väylän siirtoon. Myllyn mukaan laitos tekee valtion suuntaan koko ajan muutenkin voimakasta lobbausta Savonlinnan syväväylähankkeen jouduttamiseksi.
– Kauppamerenkulun näkökulmasta siirtoa puoltaa voimakkaimmin vesiliikenteen turvallisuus, hän sanoo.
Savonlinnan isojen liikennejärjestelyjen rakentaminen alkaa tänä vuonna valtatien ja Kyrönsalmen toisen sillan rakentamisella. Valtatietä sekä junaradan siirtoa koskeva ohitustierakennushanke valmistuu vuoden 2010 lopussa. Kannanotossaan kaupunki toteaa, että syväväylän siirto on tarkoituksenmukaista ja kustannuksiltaan tehokasta toteuttaa ohitustietä tehtäessä tai ainakin välittömästi tiehankkeen jatkona.
Kaupunki muistuttaa, että Savonlinnan tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyjen suunnittelu on jatkunut jo runsaat 40 vuotta. Syväväylän siirtoa kannanoton mukaan puoltavat useat eri alusliikenteen turvallisuustekijät.
– Kyrönsalmi on navigoitavuudeltaan Saimaan syväväylästön hankalimpia kohtia. Salmessa on voimakkaat ja vaihtelevat poikittaisvirtaukset. Lisäksi alukset ovat alttiina voimakkaille ja puuskittaisille sivutuulille. Saimaan syväväylän onnettomuuksista noin 20 prosenttia on sattunut Kyrönsalmessa, kaupunki kirjoittaa.
Kyrönsalmen nykyistä syväväylää ei voida kaupungin mukaan myöskään muuttaa geometrialtaan vastaamaan nykyisiä suunnittelunormeja tai merenkulun turvallisuusvaatimuksia.
Merenkulkulaitoksen lähtökohta on pääjohtaja Markku Myllyn mukaan ollut koko ajan se, että syväväylä siirretään samalla kun tie- ja rataratkaisut toteutuvat.
– Merenkulkulaitos esitti valtion tämän vuoden toiseen lisäbudjettiin rahoitusta, jotta olisimme voineet olla syväväylän siirron kanssa mukana Savonlinnan isossa liikennehankkeessa. Esityksemme ei kuitenkaan mennyt eteenpäin. Nyt valmisteilla on valtion kolmas lisäbudjetti, ja Merenkulkulaitos esittää siihen uudelleen rahoitusta tähän tarkoitukseen.
Mikäli väylän siirto ei ota nyt tulta, saattaa sillä olla Myllyn mielestä kohtalokkaita seurauksia.
– Kun tiehankkeessa kuitenkin sillat uusitaan, eikä syväväylää nyt siirrettäisi, niin sitten siirtohanke kyllä siirtyy kauas tulevaisuuteen. Todennäköistä voi olla sekin, ettei siirtoa toteuteta koskaan, Markku Mylly maalailee.
Pääjohtaja Mylly sanoo yksiselitteisesti, että vesiliikenteelle Kyrönsalmi on sisävesien kauppamerenkulussa koko Saimaan vaarallisin kohta. Kyrönsalmessa tapahtuu eniten onnettomuuksia, ja navigoinnin kannalta se on äärettömän hankala paikka. Turvallisuus paranisi merkittävästi Laitaatsalmessa.
– Väylän siirron kustannus on sitä paitsi kaikki liikennejärjestelyt huomioiden hyvin pieni summa eli maksimissaan viisi miljoonaa euroa. Kustannus on vain noin kymmenen prosenttia koko liikennehankkeen kustannuksista. Siltakorkeudet vaikuttavat lopullisesti kustannuksiin, mutta viimeistä keskustelua Laitaatsalmen sillan alikulkukorkeudesta ei ole vielä käyty, Mylly kertoo.
Hänen mielestään silloista pitäisi rakentaa sellaiset, ettei niitä tarvitse aukaista alusliikenteelle.
Kannanotto jaetaan näille vaikuttajille:
Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Harri Cavén.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto.
Etelä-Savon kansanedustajat.
Etelä-Savon maakuntaliitto.
Risto Leppänen