Vanhimmat Nälkälinnanmäen aluetta esittävät kartat ovat 1630-luvulta. Kruunun maanmittari Lorentz Röösin kartassa vuodelta 1645 mainitaan ”Hunger Bårgh”, joka on rakentamaton alue kartassa.

Röösin aikaan Nälkälinna oli jo purettu, eikä sitä esiinny kartoissa. Vääräleukojen nimeämä rakennus on ollut paikalla 1500-luvulla, mahdollisesti jo Olavinlinnan rakentamisen aikaan 1400-luvun lopussa, jolloin alueella oli paljon rakennusmiehiä.

Seurakunta hoiti vammautuneet ja vaivaiset vaivaistalossa. Rakennus oli hirsirakenteinen vaatimaton ja ikkunaton köyhäintalo, jonka seurakuntalaiset rakensivat päivätöinä, kuten kirkon ja pappilankin.

Nälkälinna-nimitys lienee viitannut siihen, että ensimmäinen pitäjäntupa, jota käytettiin Suomessa myös kirkonköyhien ja vaivaisten asuintalona ja hospitaalina, saattoi olla alueella. Lähialueella oli kirkko 1500-luvulla. Yleensä lukkarin vastuulla ollut pitäjäntupa rakennettiin kirkon lähelle.

Kirkko ei voinut olla Koulukadun itäpuolella vaikean maaston ja linnan takia. Linnan puolustusnäkökohdat ja ampumasektori aiheuttivat myöhemmin 1820-luvulla rakennuskieltoalueen eli ”linnoitusesplanaadin”, joka kielsi alueelta yksityiset ja julkiset rakennukset sekä niiden korjaamisen. Kielto kumottiin 1840-luvulla.

Savonlinnan keskus oli Koulukadun ja Linnankadun risteyksessä. Pääväylä kulki Koulukadun paikalla Nälkälinnanmäen sivuitse ns. Hulikan talon kohdalta hevostorin ohi ja Pikkukirkon eteläpuolitse Auvisenrinteeseen.

1500-luvun kirkko oli pääväylän varressa, todennäköisesti Vanhan kaupungintalon eteläpuolisella alueella 150 metriä Nälkälinnanmäestä, joka soveltuisi siten hyvin pitäjäntuvan paikaksi.

1790-luvun puolivälissä Savonlinnassa mainitaan olleen noin 100 asukasta ja 40 asuntoa. Lukitussa Olavinlinnassa oli parikymmentä nihtiä rauhan aikana ja linnan hospitaalissa muutama vammautunut entinen sotilas.

Oliko linnan hospitaali ollut jossain vaiheessa rauhan aikana siirrettynä Nälkälinnanmäelle? Rakennusaikana ennen Olavinlinnan hospitaalin valmistumista?

Missään kartassa ennen Nohrströmin asemakaavaa vuonna 1895 Nälkälinnanmäellä ei ole rakennuksia. Vuonna 1873 rakennettu kesäravintola- ja näkötornirakennus on ensimmäinen tunnettu rakennus. Pohjoisen puolella alarinteessä näkyy kartassa myös keilaratarakennus, mutta se purettiin kartan laatimisen aikoihin.

Lähimmät rakennukset ovat kaupungin ruiskuhuone, postimestari Thilmanin lesken asuintalo, kauppias Kufschinoffin perilliset ja neiti G. Tavastin mahdollinen ulkorakennus tai palkollisten asuintalo. Nälkälinnaa lukuun ottamatta mitään rakennuksia ei ole mäellä ollut ennen kesäravintolaa.

Nälkälinnanmäki on aina ollut pitäjäläisten yleisessä käytössä näköala- ja virkistyspaikkana tai yleisten rakennusten alueena. Sitä ei pitäisi riistää pois savonlinnalaisilta.

Jos minulla olisi päätösvalta, korjaisin ja laajentaisin kirjaston nykyiselle paikalle ja rakentaisin hissin paikoitustasolta ylös kahvioon, kirjastoon ja hulppeaan näkötorniin, jonka matkailijan ja kävijän pääsymaksut tulisivat kirjaston budjetin tuloiksi.

Juhani Raunio
Savonlinna

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu