Merenkulkulaitos suunnittelee Laitaatsalmen syväväylän yli avattavaa siltaa, jonka alikulkukorkeus on 16 metriä. Sellaista siltaa pitäisi avata purjehduskauden aikana keskimäärin harvemmin kuin kerran vuorokaudessa, ja suurin osa purjeveneistäkin mahtuisi menemään sillan alta.

Siltatyypistä tai sillan korkeudesta ei kuitenkaan ole vielä tehty lopullista päätöstä. Ratkaisua haetaan merenkulkulaitoksen, ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon välisissä neuvotteluissa keväällä.

Vuonna 2001 syväväylän ympäristövaikutusten arvioinnissa olivat mukana myös avattava 14-metrinen silta, avattava 12-metrinen silta ja kiinteä 16-metrinen silta.

Syväväylähankkeesta vastaava insinööri Olli Holm Merenkulkulaitoksesta kertoo, että ainakin kiinteä 16-metrinen silta ja avattava 12-metrinen silta ovat pois pelistä.

Jos tehtäisiin kiinteä silta, korkeimmat alukset pitäisi edelleen ohjata Kyrönsalmen syväväylälle.

– Me emme ole tälle ajatukselle lämmenneet. Kokemus Kyrönsalmen läpiajosta vähenisi, jos alusliikenne siellä harvenisi. Silloin Kyrönsalmeen tulevan yksittäisen aluksen onnettomuusriski kasvaisi, Holm sanoo.

Kaksitoista metriä korkeaa siltaa jouduttaisiin Laitaatsillassa aukomaan yhtä usein kuin Kyrönsalmen siltaa nykyisin. Maantieliikenteen ongelmat siis siirtyisivät uuteen paikkaan. Rahtialuksia varten 12-metristä siltaa avataan keskimäärin 1–2 kertaa vuorokaudessa ja purjeveneitä varten viisi kertaa vuorokaudessa.

Neljätoista metriä korkeaa siltaa pitäisi avata rahtilaivoille yhtä usein kuin 16 metriä korkeaa siltaa, mutta purjealuksille 14-metrinen avautuisi useammin kuin kerran päivässä.

Jos asia olisi kiinni ainoastaan Merenkulkulaitoksen suunnitteluaikataulusta, Savonlinnan syväväylä voitaisiin siirtää Laitaatsalmeen jo ohitustien rakentamisen yhteydessä vuodesta 2010 alkaen. Merenkulkulaitoksen tavoitteena onkin, että syväväylä siirrettäisiin mahdollisimman pian pois Kyrönsalmesta.

– Pääosa Savonlinnan liikenneongelmista saadaan ratkaistua, kun syväväylä siirretään. Jos väylä jää Kyrönsalmeen, avattavat sillat haittaavat edelleen maantieliikennettä ohitustiestä huolimatta. Jonot ovat vain useammalla kaistalla, sanoo syväväylähankkeesta vastaava insinööri Olli Holm Merenkulkulaitoksesta.

Merenkulkulaitoksen näkökulmasta syväväylän pikaista siirtämistä puoltaa ennen kaikkea se, että Kyrönsalmi on vesiliikenteelle ylivoimaisesti vaarallisin kohta koko Saimaan syväväylällä.

Holmin mukaan syväväylän suunnitelmat tarkentuvat ensi kevääseen mennessä. Parhaillaan on menossa muunmuassa virtausmallikokeitten matemaattinen mallinnos, jonka perusteella valitaan väylän linjausvaihtoehto.

Lopullisten suunnitelmien ja tarkentuneen kustannusarvion perusteella Merenkulkulaitos voisi hakea syväväylälle ympäristölupaa. Sitä haetaan kuitenkin vain siinä tapauksessa, että liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt kytkeä syväväylän siirtämisen ohitustiepakettiin.

– Lupaa ei voi hakea varastoon, koska se on voimassa vain viisi vuotta, Holm sanoo.

Ympäristöluvan saaminen kestää Holmin arvion mukaan noin vuoden. Siten lupa ehtisi tulla ennen ohitustien aloitusvuotta, jos Merenkulkulaitos pääsisi hakemaan sitä ensi keväänä.

Syväväylän siirto:

Vuonna 1993 Merenkulkulaitos haki vesioikeuden lupaa Aholahden kanavalle, jonne syväväylää oltiin siirtämässä.

1997 lupaprosessi keskeytettiin, koska valtiolla ei ollut rahaa toteuttaa Savonlinnan tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyjä yhtenä kokonaisuutena. Ohitustie oli päätetty rakentaa ennen syväväylän siirtoa.

Vuonna 2000 syväväylävaihtoehdoista tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA), joka valmistui vuonna 2001.

Selvityksessä olivat vaihtoehtoina Aholahden kanava sekä Laitaatsillan syväväylä, jossa oli neljä erilaista siltavaihtoehtoa.

Laitaatsalmen siltavaihtoehdot YVA:ssa olivat kiinteä 16-metrinen tai avattava 12-, 14- tai 16-metrinen silta.

Lopullista siltaratkaisua ei ole tehty, mutta Merenkulkulaitoksen suunnitelmissa silta on 16-metrinen ja avattava.

Laitaatsalmen rautatiesilta olisi junan tullessa nykyisen rautatiesillan tasossa. Muulloin se olisi piilossa järven pohjassa.

Syväväylän siirtämisen kokonaiskustannukset maantie- ja rautatiesiltoineen ovat esisuunnitelman perusteella noin 26 miljoonaa euroa.

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu