08.10.2011
28.09.2011
27.09.2011
26.09.2011
05.09.2011
24.08.2011
23.08.2011
21.06.2011
09.10.2010
12.05.2010
29.08.2011
09.07.2011
07.11.2010
24.09.2010
28.08.2010
23.09.2011
12.09.2011
03.09.2011
15.06.2011
13.05.2011
Kuvat: MMS-viestit "IS TEEMA" numeroon 13540. Palvelun hinta 0,70 EUR
Voit myös lähettää kuvan tai tarinan sähköpostilla osoitteeseen 'is.teema@moblog.fi'.
Tarinoita ja paperikuvia voi tuoda tai lähettää toimitukseen (Itä-Savo Oy, Väyläteema, Olavinkatu 60, PL 101, 57101 Savonlinna)
Savonlinnan kaupunki
- Keskustan kehittäminen
Savonlinnan keskustan
tiesuunnitelma
Tiehallinnon
rinnakkaisväyläsuunnitelma
Liikennevirasto
- Syväväyläsuunnittelu
- Suunnitelmien vertailu
- Vertailuraportti
Tiehallinnon kelikamerat
Siltatyömaan länsipuoli
Kyrönsalmen silta
Rautatiesilta
Siltatyömaan itäpuoli

Panostaja Pekka Tiusanen valmistelee räjähdysaineita ja nalleja seuraavaa ampua varten.
12.11.2009
Tärinämittari vahtii räjäytystyömaata Opetusravintola Paviljongin sokkelissa Savonlinnan Kyrönsalmen itäpuolella. Neula ei saa heilahdella määriteltyä enempää, ettei rakennus vaurioidu.
Kymmenen metrin päässä porari Rauno Eessaar käskee timanttiterää painumaan kallioon ja panostaja Pekka Tiusanen valmistelee räjähdysaineita ja nalleja seuraavaa ampua varten. Savonlinnan rinnakkaisväylän louhintatyöt ovat alkaneet.
– Ovathan nämä aineet vaarallisia eivätkä mitään leikkikaluja. Mutta oikein käsiteltyinä ja käytettyinä vaaraa ei ole, vakuuttaa Tiusanen noin 20 vuoden kokemuksella.
Pora painuu gneissityyppiseen kallioon hyvää vauhtia, pitkälti toista metriä minuutissa. Homma sujuu, ja Tiusanen on hyvällä tuulella.
– Dynamiitti on vahvaa ja kivi kovaa, ei sen kummempaa. Hyvähän tässä on työskennellä, ei muuta kuin laskee menemään vaan.
Kohta Tiusanen sujuttelee noin kolmemetrisiin reikiin dynamiittia pohjalle ja aniittia varteen. Aineet vaikuttavat kiveen eri tavoin.
– Aniitti kehittää enemmän kaasuja ja särkee kiven jo luonnollisia halkeamia pitkin sillä tavalla paremmin. Dynamiitti taas leikkaa pohjan paremmin tasaiseksi, ettei jää harjanteita. Tässäkin tosin tulee vielä matalaa, 40-senttistä reikää. Siinä ei sitten voi käyttää kuin dynamiittia.
Kovin isoilla paukuilla ei voi ampua, koska ollaan ihan tien ja osin rakennustenkin välittömässä läheisyydessä.
Tien toiselle puolelle on jo tuotu isompi porakone, jolla voidaan porata jopa 30 metriin. Tiusanen on syvimmillään ampunut 28 metristä.
Louhijoiden työnantaja on Louhinta Valkonen ky Mikkelistä, mutta työ on liikkuvaa.
– Minä olen pääosin onnistunut pysymään Itä-Suomessa. Juankoskea pohjoisemmaksi ei ole tarvinnut lähteä. Hyvä niin, kun siellä Lapissa on susia ja karhuja, niin pelottaisihan se.
Kiveä kertyy Kyrönsalmen itäpuolen neljästä kalliosta noin 10 000 kuutiometriä. Se käytetään lähellä uuden tien rakenteisiin ja meluvalleihin.
Varsinaista murskaamista ei tarvita. Murikoita korkeintaan vähän pienennellään hydraulivasaralla.
Pohjan täytössä kaikki alle 300-millinen tavara käy, ja Miekkoniemelle tuleviin suuriin meluvalleihin mahtuu sisälle isompiakin kappaleita.
Kyrönsalmen työmaalla on nyt kymmenkunta pääurakoitsija YIT:n miestä ja aliurakoitsijoilla viitisentoista lisää.
Ensi viikolla tulee Merenkulkulaitokselta 500 tonnia kantava betoniponttonilautta. Sen avulla aletaan tehdä sillan vedenalaisia välitukia.
Varsinaiset siltapalkit ujutellaan paikoilleen myöhemmin saman verran kantavalta teräslautalta. Betonilautta ei kestäisi palkkien aiheuttamaa pistekuormitusta.
Räjäytystyömaa:
Kalliota räjäytetään noin 4–5 kertaa päivässä klo 9–15 välisenä aikana. Liikenne pitää räjäytyksen ajaksi aina pysäyttää, mutta katkokset kestävät muutamia minuutteja ja korkeintaan 10 minuuttia kerrallaan.
Rinnakkaisväylän 1. vaihe:
Valtatie nelikaistaiseksi Ruislahdesta Miekkoniemeen noin 1,8 kilometrin matkalla.
Toinen silta Kyrönsalmeen, Ruislahteen kaksi kevyen liikenteen alikäytävää ja Miekkoniemen risteykseen kolme kevyen liikenteen alikäytävää sekä alueen tietyöt.
Meluvalleja ja -aitoja ja muuta ympäristörakentamista.
Uutta pintaa pitkin ajetaan tällä välillä heinäkuussa 2011. Viimeistelytöineen 1. vaihe on valmis syyskuun 2011 loppuun mennessä.
Simo Härkönen