Savonlinnan sydämeen, Tuotteen vanhalle meijeritontille rakennettavasta kerrostalosta nousee maamerkki, jonka valmistumista monet kaupunkilaiset ovat katselleet kauhulla. Erityisen ällistyneitä ovat olleet naapurirakennuksen eli suojellun Salmelan kivitalon asukkaat.

Uuden asuinkerrostalon sijainti suojeltuun Salmelaan nähden yllätti monet Salmelan asukkaat. Yhdet asukkaat ehtivät jo muuttaakin Salmelasta, kun uuden kerrostalon sijainti ja massiivisuus paljastui rakentamisen edetessä.

Lähinaapureiden lisäksi ovat päätään pyöritelleet muutkin kaupunkilaiset ja heidän vieraansa rakennuksen nähdessään. Kaupungin rakennustarkastajakin katsoo, että talosta olisi pitänyt tehdä kerros tai kaksi kerrosta matalampi.

Erikoista on, että kaupungin asemakaava-arkkitehti Juhani Raunio selvitti Itä-Savossa (9.2.2005), ettei uusi kerrostalo veisi Salmelan asukkaiden järvinäköalaa, koska talo sijoittuu kulmittain Salmelaan nähden. Silloin kaava oli luonnosvaiheessa.

Raunio arvioi Itä-Savossa sanatarkasti, ”ettei uusi talo peittäisi lainkaan järvinäkymää, joka Salmelan ikkunoista avautui meijerin purkamisen jälkeen”.

Nyt Raunio toteaa, ettei hän millään muista sanoneensa mitään tuollaista. On täysin inhimillistä, ettei hän sitä muistaisi, onhan arviosta vierähtänyt aikaa yli kolme vuotta.

Salmelasta joitakin kuukausia sitten muuttaneet asukkaat kertovat lähtönsä syyksi pelkästään sen, että suojelutalon eteen rakennettiin seitsemänkerroksinen talo, joka peittosi kaiken maiseman. Asukkailla oli erittäin niukan viranomaisinformaation perusteella toinen käsitys talon sijainnista.

– Jossakin suunnitteluvaiheessa talo sijaitsi hieman vinossa suhteessa Salmelaan. Ensimmäisissä suunnitelmissa sen piti sijaita Salmelan nurkalta rautatien suuntaan sellaisessa 45 asteen kulmassa. Siinä asennossa se ei olisi peittänyt mitään näkymiä. Muuttoamme joudutti sekin, että rakennus tuli aivan liian lähelle suojeltua rakennusta.

Asukas on ollut muutenkin ällistynyt koko talohankkeesta.

– Käsittämätöntä, että kaupungin rannoille, aivan keskustaan, sallitaan rakentaa vieläkin näin massiivisia rakennuksia.

Kaupungin rakennustarkastaja Rauno Sairanen muistaa rakennuslautakunnan kehottaneen päättäjiä kahteenkin otteeseen mataloittamaan rakennusta.

– Tätä vaadittiin vielä toisessa luonnosvaiheessa, mutta päättäjät eivät siihen reagoineet. Koska valituksia ei kaavasta tehty, sujui kaikki pykälien mukaan. Ja tottahan tontin omistajakin halusi alueelle mahdollisimman paljon rakennusoikeutta.

Sairanen on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että talon olisi pitänyt olla matalampi. Hänestä siitä olisi pitänyt pudottaa pois kaksi kerrosta tai ainakin yksi.

Yllättävää on se, ettei rakennuslailla suojellun ja naapuritontille tehdyn uuden rakennuksen välimatkan tarvitse olla juuri mitään. Sairanen kertoo, että kahdeksan metrin hajurako riittää. Hän muistuttaa, että keskustassa on taas vireillä merkittäviä kaavoitushankkeita.

– Itse olen sitä mieltä, ettei tämän kylän keskusta tarvitse enää näin korkeita rakennuksia. Nyt jo pitäisi alkaa tarkastella niiden sopeutumista ympäristöön, rakennustarkastaja katsoo.

Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin piirisihteerin Eeva Taimiston mielestä tällaisia talomöhkäleitä syntyy, koska kaupungin palkkalistoilla ei ole ollut maisema-arkkitehtia. Juuri Savonlinnassa sille viralle olisi aina ollut tarvetta.

– Ja kun virkaa ei ole, olisi kaupungilla aina ollut mahdollisuus ostaa ammattilaisen palveluja, Taimisto muistuttaa.

Risto Leppänen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu