Katujen ja muiden kulkuväylien kunto herätti eniten keskustelua Pihlajaniemen kuntalaistilaisuudessa maanantaina. Tilaisuudessa kaupunginvaltuusto jalkautui ensimmäisen kerran kaupunkilaisten keskuuteen. Valtuusto aikoo käydä pari kertaa vuodessa kuulostelemassa tuntoja eri kaupunginosissa.

Pihlajaniemen kuntalaistilaisuudessa mukana oli 25 valtuutettua eli reilusti yli puolet 43 valtuutetusta. Kaupungin virkamiehiä oli muutama ja muita kaupunkilaisia kolmisenkymmentä.

Pihlajaniemeläinen Risto Huurtela kuvaili, kuinka Kalastajakylän lapset koulumatkoillaan liukastelevat huonokuntoisia rinnepolkuja pitkin. Hän toivoi, että polut varustettaisiin edes kaiteilla, jos portaisiin ei ole varaa.

Ahti Heinonen kyseli, missä Apajatien päällysteet viipyvät.

– Kesällä pölisee. Keväällä ja syksyllä on tiellä kuoppia ja vettä.

Kalastajakyläläiset peräsivät kaupunkia huolehtimaan Kalastajakylän valtaojasta, jonka kaupunki Säämingin kuntaliitoksessa otti huolekseen. Heinonen kertoi valtaojan tulvivan niin, että perunan kasvattamista tonteilla on turha suunnitella.

Kalliomäentielle suunnitellun rivitaloalueen ympärillä olevien omakotitalojen asukkaat ihmettelivät, miksi kaupunki aikoo sallia rivitalorakentamisen keskelle omakotialuetta. He eivät vastustaneet uudisrakentamista.

– Siihen voi rakentaa niin paljon omakotitaloja kuin siihen mahtuu, sanoi Jouko Hallikainen.

Virkamiehet perustelivat rivitalokaavaa muun muassa asuinrakenteen tiivistämisellä. He huomauttivat myös, että rivitaloalue jättää vapaa-aluetta enemmän kuin omakotialue.

Kalliomäentien kaava odottaa kaupungin ja maanomistajan välistä kaavoitussopimusta, jossa sovitaan muun muassa kunnallistekniikan kustannuksista ja kaavoitusmaksuista.

Muutama pihlajaniemeläinen päivitteli rahanhaaskausta valtatieliittymiin ja syväväyläsiltoihin liittyen.

Kaupunki on aikeissa kannattaa Laitaatsalmeen 24,5 metriä korkeaa syväväyläsiltaa, koska se poistaa kaikki syväväyläliikenteen aiheuttamat ongelmat maantieltä ja Kyrönsalmesta.

Korkea siltavaihtoehto tarkoittaa, että neljä vuotta sitten tehty Pihlajaniemen ja ABC:n valtatieliittymä jäisi pelkästään kevyen liikenteen käyttöön. Uusi autoliikenneliittymä pitäisi tehdä kauemmas Laitaatsalmesta, toiselle puolelle ABC:n tonttia. Korkea siltavaihtoehto tarkoittaisi myös, että Kyrönsalmen nykyinen ja myös rakenteilla oleva läppäsilta jäisivät käyttämättömäksi.

– Silti kannatan 24,5 metrin siltaa, sanoi Jyrki Huttunen moitittuaan ensin virheinvestointeja. Muuan toinen mies kannatti 18 metriä korkeaa siltaa, eikä muu yleisö kommentoinut sillan korkeutta lainkaan.

Kaupunginjohtaja Janne Laine kertoi, että kaupunki on ryhtymässä kaavoittamaan Vuohimäen nykyisen leirintäalueen tienoota matkailuinvestointikohteeksi. Kylpylävaihtoehto ei Laineen mukaan ole poissuljettu, mutta todennäköisempänä hän pitää laadukasta huvilakylää. Kukaan yleisöstä ei kommentoinut Vuohimäki-suunnitelmaa.

Martti Konsti kysyi, miksei kaupunki vahvista Poukkusalmen sillan penkkoja leveämmiksi ja mahdollisesti levennä myös itse siltaa. Pihlajaniemelle johtava silta on nykyisellään liian kapea varsinkin raskaalle liikenteelle.

Tekninen toimialajohtaja Kari Tikkanen arveli, että Poukkusalmen suurin puute on se, että sillan alta ei mahdu menemään korkeilla veneillä. Tikkanen arveli, että sillan korottamiseen saattaa tulla lähivuosina paineita. Poukkusalmi on ainoa vesitie Vuohimäkeen.

Tikkanen kirjasi muistiin kyläläisten toivomukset venepaikkojen ruoppaamisesta, puiston nurmikon leikkaamisesta ja liikenneväylistä. Hän lupasi, että asioista keskustellaan tiistaiaamuna teknisen viraston johtoryhmässä.

– Saattaa venyä iltapäivän puolelle, Tikkanen totesi lopuksi.

Jaana Hänninen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu