Keskustelu kaupunkia halkovan valtatien kehittämisestä savonlinnalaisia paremman palvelevaksi rinnakkaisväyläksi osoittaa, että hyvinkin viisaat ihmiset katsovat hanketta yllättävän suppeasta näkökulmasta.

Jotta en syyllistyisi samankaltaiseen puhtaaseen ja aatteelliseen eli ahtaaseen ja puutteelliseen ajatteluun, tuuletan ajatuksiani julkisuuteen muutamalla pohdinnalla.

Rinnakkaisväylän rakentamisessa ei ole mitään järkeä vain kesäkuukausien ruuhkahuippujen lievittämiseksi.

Kun arvioitavaksi otetaan myös lisääntyvä turvallisuus, vähentyvät melu, pöly ja meteli, paranevat kevyen liikenteen reitit, kohentuva kaupunkiympäristö, kaupungin keskustan rakentumisen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset, vesiliikenteen riskien pieneneminen ja vaikkapa pakokaasupäästöjen väheneminen, alkaa sijoitus olla jo vahvasti voiton puolella.

Hankkeen keskeyttäminen nykyisen rakennusvaiheen jälkeen ei ole perusteltavissa millään järkisyyllä. Rinnakkaisväylän suunnitelma Ruislahden kiertoliittymästä Laitaatsalmeen on valmis tarjouskilpailua varten.

Tässä taloudellisessa tilanteessa ei yksikään järkisyy puolla tämän hankeosuuden siirtämistä vuosikymmenen loppupuolelle.

Laitaatsalmen siltaratkaisu ja syväväylän siirto vaatii toki oman suunnitteluaikansa, mutta suunnitelmat ovat varmasti toteutusvalmiina, kun rinnakkaisväylän osuus Ruislahti-Laitaatsalmi on loppusuoralla.

Laitaatsalmen siltojen ja Laitaatsalmi–Ruislahti-osuuden eriyttäminen kaksivaiheiseksi ei aiheuta lisäkustannuksia, ehkä päinvastoin jopa tuo säästöjä, kun kakkosvaihe päästään toteuttamaan ennen seuraavaa suhdannekuumentumaa.

Jatkosuunnittelussa Laitaatsalmen siltaratkaisuihin on otettava arvioitavaksi myös syväväylän kanavoiminen Laitaatsalmen kohdalla. Kaksisulkuinen noin 200 metriä pitkä kanava-allas sopi ainakin maallikon silmin loistavasti kapeaan salmeen.

Käytännössä yksi iso tai useampi pienempi korkeamastoinen alus ajaisi kanavaan, tehokkaat pumput pudottaisivat alukset 10 metriä alemmas, jolloin ne pystyisivät alittamaan vaikkapa 14,5 metriä korkeat kiinteät sillat.

Savonlinnan liikennejärjestelyjen toteutukselle luotiin perusta kesällä 2006, kun silloinen valtiovarainministeri Heinäluoma ja liikenneministeri Huovinen ”pistivät itsensä täysillä peliin” ja ajoivat rahoituksen valtion vuoden 2007 talousarvioon.

Nyt samaa määrätietoisuutta on vaadittava kokoomuksen Kataiselta ja keskustan Vehviläiseltä. Porvariministerien liikkeelle saamisessa alueen kokoomuslaiset ja keskustalaiset vaikuttajat ovat avainasemassa.

Nyt otetaan heidän kyvyistään kunnolla mittaa. Omat ja yhteiset julkilausumat maakunnan lehdissä ovat tässä työssä turhia, mutta mikäpä minä olen taitavia vaikuttajia neuvomaan, miten hankkeen edistämisessä tulee toimia.

Kimmo Käärmelahti

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu