Merenkulkulaitoksen laaja organisaatiomuutos alkaa olla loppusuoralla. Vuoden alusta tapahtunut jako luotsausliikelaitokseen ja varustamoliikelaitokseen saa vielä jatkoa, kun väylänhoito ja merenmittaus jaetaan kahtia tilaajaviranomaisorganisaatioksi ja tuotanto-organisaatioksi lokakuun loppuun mennessä.

Järvi-Suomen merenkulkupiirin johtaja Aimo Heiskanen on nimitetty syyskuun alusta alkaen merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon johtajaksi. Hänen alaisikseen siirtyy alkuvuoden liikelaitostamisten jälkeen merenkulkulaitokseen jääneestä 800 henkilöstä noin puolet eli 400 henkilöä.

– Heistä lähes puolet eli 190 on Järvi-Suomen merenkulkupiiristä, jossa henkilöstöä on ollut kaikkiaan 220. Ehkä siinä on osasyy minun valintaani tehtävään. Loput 30 henkeä jää tilaajaviranomaisorganisaatioon, tuumii Heiskanen höyrylaivapurjehduksella Savonlinnasta Puumalan satamaan ja edelleen Lappeenrantaan.

Järvi-Suomen merenkulkupiirin johtajan paikka tulee hakuun lähiaikoina.

Heiskanen vertaa organisaatiouudistusta Tielaitoksessa tapahtuneeseen liikelaitosratkaisuun. Muutoksen tavoitteena on organisaation kehittäminen, toiminnan tehostaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja luonnollisesti myös kustannusten alentaminen. Heiskanen joutuu merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon ensimmäisenä johtajana luomaan kaiken alusta asti.

– Peruslinjaukset on selvillä, mutta hienosäätöä tarvitaan. Sisäistä tilausmenettelyä, ostopalvelua ja markkinointia kehitetään koko ajan.

Viranomaisorganisaatiossa säilyy keskushallinto ja neljä piirihallintoa.

Heiskanen kuvailee uutta tehtäväänsä paljon entistä rajatummaksi.

– Väylänpidon tunnen hyvin, mutta merikartoituksen tuotanto on minulle tuntemattomampi, joten haasteita riittää. Mutta uudessa tehtävässäni voin antaa suunnatumman työpanoksen, hän myhäilee tyytyväisenä merenkulkulaitoksen edustuslaiva s/s Saimaalla, joka vei henkilökuntaa ja vieraita Lappeenrantaan viikonloppuna järjestettyyn Linnoitusten yö -tapahtumaan.

Heiskasen asemapaikkana säilyy Lappeenranta valtakunnallisesta tehtävästä huolimatta.

Aimo Heiskasen mielestä Saimaalla ylivoimaisesti tärkein ja kiireisin asia on vuonna 2013 päättyvän Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkaminen. Neuvotteluissa on ollut naapurin henkilövaihdosten takia tiettyjä vaikeuksia.

– Kaikki kanavaa ja Saimaata koskevat investoinnit ovat nyt suvantovaiheessa. Ensin odotetaan, miten neuvotteluissa käy, ja vasta sitten voidaan palata muihin kehityshankkeisiin, kuten Kyrönsalmeen.

Heiskanen pitää tärkeänä, että varmuus liikenteen jatkumisesta kanavassa saataisiin mahdollisimman hyvissä ajoin.

– Se, että neuvotteluissa ei päästäisi tulokseen, pysäyttäisi investoinnit ja näivettäisi liikenteen.

Syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen on puhuttanut vuosikausia Savonlinnassa.

– Kyrönsalmen väylän siirto on pitkälti turvallisuushanke, mutta miten se rahassa arvotetaan. Miten turvallisuutta voidaan mitata rahassa? Se on vaikea kysymys. Pitääkö tapahtua jotain todella vakavaa, ennen kuin asia etenee? Mieluummin pitäisi herätä ja tehdä päätöksiä sitä ennen. Onneksi mitään suurempaa ei ole kymmenien vuosien aikana sattunut, vähältä piti -tilanteita paljonkin.

– Kyrönsalmi on Saimaan vaikein paikka ja todellinen haaste kokeneillekin. Se ei anna virheille mahdollisuutta. Vaikka muualla voi jutella leppoisia, siinä on keskityttävä ajamiseen, vahvistaa liikennetoimialan päällikkö Jukka Väisänen.

Eeva Mikkonen

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu